Vanhuspalveluille pelastussuunnitelma

Kokoomuksen kansanedustaja pelkää, että ikäihmisten palvelut ajautuvat kriisiin.

Julkaistu alunperin 4.9.2020 Verkkouutisissa. Kansanedustaja Antti Häkkäsen (kok.) mukaan tämän vuosikymmenen suurin yhteiskunnallinen kysymys on hoivalupaus ikäihmisille. – Viime kädessä talouskasvu ja työllisyys tuovat rahat palveluihin, mutta palvelujen kehittämisessä on paljon tehtävää. Vuosikymmenen lopussa vanhuspalvelut uhkaavat ajautua vaikeaan kriisiin, jos palveluja ja koko hoiva-alaa ei kehitetä kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti, Antti Häkkänen toteaa. Häkkäsen mukaan vanhuspalvelut tarvitsevat parlamentaarisesti käsitellyn kokonaissuunnitelman, jossa katsotaan ikäihmisten palvelujen kokonaisuus koko vuosikymmenelle. Tällä hetkellä hänen mielestään palveluja kehitetään liian sirpaleisesti ja poukkoilevasti. – Vanhuspalveluihin pitäisi rakentaa kokonaissuunnitelma tälle vuosikymmenelle. Siinä on otettava huomioon koko vanhuspalveluiden kirjo aina koti- ja omaishoidosta palveluasumiseen ja laitoshoitoon sekä muut senioripalvelut kuten välimuotoiset asumispalvelut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toukokuun 2018 seurantaviikolla vanhuspalveluissa oli kaikkiaan noin 93 000 asiakasta. Heistä 57 prosenttia on kotihoidossa ja 43 prosenttia ympärivuorokautisessa hoidossa. Kotihoidossa asiakkaat ovat entistä heikkokuntoisempia ja paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Samalla kotihoidon palveluita ei ole saatavilla kaikilla paikkakunnilla riittävästi. Häkkänen on huolissaan, miten ikäihmisten palveluiden laatu pystytään takaamaan jatkossa. – Jotta ikäihmisten palvelut paranevat, se vaatii 4 400 hoitajaa lisää pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan. Tällä hetkellä hallitukselta puuttuvat sekä rahat että hoitajat. Kun ikäihmisten palveluja ei viedä eteenpäin kokonaisuutena, vaara on, että kotihoidosta lähtee hoitajia ympärivuorokautisen hoivan puolelle ja kotihoidon vanhusten tilanne heikkenee, Häkkänen kirjoittaa. Häkkäsen mukaan kokonaissuunnitelma täytyisi ulottaa vähintään kymmeneksi seuraavaksi vuodeksi. – Palveluita ei voida enää uudistaa yksi palikka kerrallaan. Yhteisen suunnitelman avulla kaikki osapuolet näkevät miten palvelutarpeen kasvuun ja sitä seuraavaan henkilöstön ja kustannusten kasvun tarpeeseen vastataan. – Vanhuspalvelujen kehittämisessä kannattaa hylätä ideologinen ja sirpaleinen lähestymistapa. Kaikkien on toimittava yhdessä turvallisen ja laadukkaan hoivan puolesta. Kokonaissuunnitelma pitkälle aikavälille antaa luottamusta vanhuksille, hoitajille, läheisille ja muille osapuolille, hän jatkaa.