Tuoreimmat kirjoitukset, tiedotteet ja blogit tulevat etusivulle.

**************

Ylivelkaantumisen estämiseksi tarvitaan taloustaitoja ja lakimuutoksia

Elokuu 2018

Velkaongelmat piinaavat yhä useampaa suomalaista. Maksuhäiriömerkintöjen määrä on nousukaudesta huolimatta kasvanut jatkuvasti ja ulosottomerkintöjä rekisteröitiin viime vuonna yli puolelle miljoonalle suomalaiselle. Ylivelkaantuminen vaikeuttaa arkielämää monin eri tavoin. Esimerkiksi vuokra-asunnon saaminen voi olla haastavaa ja työn vastaanottaminen ei tunnu kannustavalta, kun ulosotto vie merkittävän osan palkasta.

 

Jokainen on ensisijaisesti itse vastuussa omasta rahankäytöstään. Taloustaitojen ja oman vastuun korostamiseen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös julkisen vallan toimenpiteitä. Olen oikeusministerinä pyrkinyt viemään eteenpäin uudistuksia, joilla ehkäistään ja helpotetaan ihmisten velkaongelmia.

 

Työn ja ahkeruuden pitäisi kannattaa myös ulosottovelalliselle. Muutimme lainsäädäntöä niin, että työttömänä olleella henkilöllä on työllistyessään oikeus palkan ulosmittauksen lykkäämiseen jopa kuudella kuukaudella.Tämän muutoksen tarkoituksena on kannustaa ulosottovelallista vastaanottamaan työtä.

 

Pikavippeihin tulee terveemmät pelisäännöt. Merkittävän osan ylivelkaantumisesta muodostaa nykyinen kulutusluottokäytäntö, jossa myönnetään korkeakorkoisia lyhytaikaisia luottoja. Tuon syksyllä eduskuntaan esityksen, jossa muun muassa rajoitetaan pikavippien korkoja. Tarkoituksena on saada kuluttajaluottojen korkotaso pysymään kohtuullisena ja näin ennaltaehkäistä velkaantumista.

 

Rahoitusmarkkinat ovat muutoksessa. Lainan tarjoajia on yhä enemmän ja rahaa saa netistä helposti klikkaamalla. Henkilöllä voi olla esimerkiksi useista rahoituslaitoksista pikavippejä. Luotonantajilla pitäisi olla paremmat mahdollisuudet muodostaa kokonaiskuva lainanhakijan velkatilanteesta ja kyvystä maksaa velkoja. Asettamani selvityshenkilöt luovuttavat tätä koskevan selvityksen minulle ensi viikolla. Tulemme tämän jälkeen arvioimaan huolellisesti ns. positiivisen luottotietorekisterin hyötyjä ja haittoja.

 

Ennaltaehkäisyn lisäksi pyrimme auttamaan jo ylivelkaantuneita monin eri keinoin. Talous- ja velkaneuvonta siirtyy vuoden alusta oikeusaputoimistoissa hoidettavaksi. Tämän jälkeen noin 170 ammattilaisen voimin pyritään auttamaan velkaongelmissa olevia tasaisesti ympäri maata. Lisäämme talous- ja velkaneuvonnan resursseja viidellä miljoonalla eurolla. Tarkoituksenamme on turvata palvelun alueellinen saatavuus ja kehittää velkaongelmia ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Pyrimme myös madaltamaan kynnystä palvelun piiriin hakeutumiseen kehittämällä talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asioinnin palvelua.

 

Ensi vuoden alusta ulosottoon lisätään resursseja neuvontaan. Tällä pyritään auttamaan erityisesti ensimmäistä kertaa talousongelmiin ajautuneita. Tarkoituksena on, että yhä useampi saisi hoidettua asiansa nopeasti kuntoon, eikä ajauduttaisi ulosoton kierteeseen.

 

Jatkamme työtä ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi ja jo ylivelkaantuneiden auttamiseksi. Tarkoituksenamme on vahvistaa jokaiselle mahdollisuutta selvitä ylivelkaantumisen aiheuttamista haasteista. Siltikin on korostettava, että maailma muuttuu yhä enemmän siihen suuntaan, että jokaisen oma vastuu ja taito rahan käytöstään korostuu.

Antti Häkkänen

Oikeusministeri

Kohti vahvempaa tulevaisuuden lukiota

helmikuu 2018

 

Penkkarit ovat varma kevään merkki. Pitkän aherruksen tehneiden abiturienttien on nyt aika keskittyä ylioppilaskirjoituksiin ja valmistautua jatko-opintohakuihin.  Yhden ikäluokan saatua opintonsa taas loppusuoralle, on syytä katsoa myös tulevaan.

 

Olemme halunneet määrätietoisesti kehittää koulutusjärjestelmää. Vuoden alussa voimaan astui lainmuutos, jonka tarkoituksena on muuttaa ammatillista koulutusta yhä vahvemmin osaamisperusteiseksi ja opiskelijalähtöisemmäksi, jotta jokaiselle taataan vahvat työelämävalmiudet. Nyt koulutuksen uudistustyön kohteena on lukion kehittäminen, jota koskeva lakiehdotus on nyt lausuntokierroksella.

 

Lukio rakentuu jatkossakin tavoitteelle antaa laaja-alainen yleissivistävä koulutus, joka valmistaa jatko-opintoihin. Tulevaisuuden haasteet, joihin lukion tulee valmistaa, ovat yhä monimutkaisempia. Siksi uudistuksessa pyritään oppiainerajat ylittävän yhteistyön lisäämiseen, jotta opetuksessa voitaisiin huomioida paremmin kokonaisuuksien ja ilmiöiden hallinta

 

Jatko-opintovalmiuksien antaminen on lukion tärkeä tehtävä. Tämän yhä paremmaksi toteuttamiseksi ehdotetaan, että kaikilla olisi mahdollisuus päästä tutustumaan yksittäisten kurssien verran korkeakouluopintoihin jo lukioaikana. Näin voitaisiin helpottaa tulevaa alanvalintaa ja siirtymää jatko-opintoihin.

 

Tutkimuksissa on nostettu huolta myös lukiolaisten hyvinvoinnista. Siksi nyt ehdotetaan, että jokaisella lukiolaisella olisi oikeus myös yksilölliseen opinto-ohjaukseen. Riittävän tuen tarjoamiseksi ehdotetaan lakiin kirjattavaksi lukiolaisille oikeus erityisopetukseen. Koska jatko-opintopaikka ei välttämättä aukea ensimmäisellä yrittämällä ehdotetaan, että lukioilla olisi myös rooli lukiosta valmistuneen ohjaamisessa lukion jälkeenkin.

 

Lukiolla on äärimmäisen tärkeä rooli maamme yleissivistyksen turvaamisessa. Nyt pyrimme kehittämään lukion rakenteita yhä paremmiksi. Suurimman työn tässä tulevaisuuden lukiolaisten kouluttamisessa tekevät yhä ammattitaitoiset opettajat jokaisessa koulussa.

 

Toivotan abiturienteille onnea ylioppilaskirjoituksiin!

Antti Häkkänen (Kok)

Oikeusministeri

Tiedustelulainsäädäntö vastaa muuttuneen turvallisuustilanteen haasteisiin

tammikuu 2018

 

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut merkittävästi. Pitkään luotimme siihen, että ulkorajojen valvonnalla saadaan riittävästi kontrolloitua Euroopan sisäisen turvallisuuden riskihenkilöitä. Turvallisuusuhat ovat muuttuneet yhä vaikeammiksi tunnistaa. Erityisesti uusi haaste on ollut Euroopan sisällä tapahtuva radikalisoituminen. Turvallisuusuhkien ollessa yhä monimutkaisemmista taustoista tulevia sisäisiä ja ulkoisia uhkia, tarvitaan uusia keinoja.

 

Lainsäädännössä on varauduttu hyvin perinteisiin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden uhkiin. Haasteita on ilmennyt tilanteissa, joissa tiedustelutiedon perusteella saadaan tietoa turvallisuusuhkista ilman tietoa konkreettisesta rikosepäilystä. Nykyisin turvallisuusviranomaisten toimivaltuudet on sidottu pääosin siihen, että tarvitaan konkreettinen rikosepäily ja epäiltävä henkilö. Tämä jättää aukon viranomaisten toimivaltuuksiin tilanteissa, joissa on tieto muualta saadusta turvallisuusuhasta.

 

Tästä syystä hallitus on valmistellut esitystä siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännöiksi. Suomi on yksi harvoja valtioita, joissa ei ole lainsäädäntöä tiedustelutoiminnasta. Tarkoituksena on varmistaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet turvallisuusuhkiin reagoimiseen.

 

Tulen esittämään perustuslain muuttamista tähän lainsäädäntöön liittyen. Tarkoituksena on tasapainottaa yksityisyyden suojan ja kansallisen turvallisuuden välistä rajanvetoa, mahdollistaen turvallisuuden kannalta välttämättömiä toimivaltuuksia.

 

Lisävaltuudet viranomaisille tarvitsevat myös tehokasta valvontaa. Oikeusministeriössä on valmisteltu esitykset tehokkaasta tiedustelutoiminnan valvonnasta. Tavallisen suomalaisen yksityisyyteen ei puututa. Tiedustelun tulee kohdistua vain turvallisuuden kannalta riskialttiisiin asioihin. Tavoitteena on, että viranomaisemme saavat lisäkeinoja maamme turvallisuudesta huolehtimiseen ja valvonnalla huolehditaan, että valtuuksia käytetään oikein.

Antti Häkkänen

Kirjoittaja on oikeusministeri (kok).

Suomen puhdas luonto pitää hyödyntää nykyistä paremmin

joulukuu 2017

Tällä viikolla maa peittyi puhtaan valkeaan lumeen. Vuodenaikojen vaihtelu ja luontomme muut ainutlaatuisuudet ovat tärkeä osa suomalaisuutta. Olemme edelleen luontokansaa, tosin hieman modernimmalla tavalla kuin Kalevalan kirjoittamisen aikoihin.

Virkistäytyminen ja kokemukset luonnossa ovat tärkeä osa minun ja monen muun suomalaisen arkea. Monille luonto ja sen raaka-aineet antavat toimeentulon ja leivän pöytään. 

Työllisyyden näkökulmasta puhdas luonto on syytä hyödyntää nykyistä paremmin, ympäristöarvoista tinkimättä. Perinteisten luonnon raaka-aineista ponnistavien teollisuuden alojen lisäksi tarvitsemme panostuksia matkailuun. Suomen vahvuus matkailumaana on monipuolisuus. Meillä on neljä vuodenaikaa, puhtaita vesistöjä, kiehtova saaristo ja rikas kulttuurielämä.

Suomen vahvuus matkailumaana on monipuolisuus.

Kulttuuria on oopperajuhlista leppoisiin kalamarkkinoihin. Kesäisellä Saimaalla on loputon määrä nähtävää ja missä tahansa voi pulahtaa uimaan. Patikoida voi vaikka Repoveden kansallispuistossa ja jos retken ajankohdaksi osuu syksy, voi samalla kerätä marjoja ja sieniä. Jokamiehenoikeuskin on ulkomaalaiselle matkailijalle hämmästyksen aihe.

Suomen matkailuelinkeino on viime vuosina kasvanut muita toimialoja nopeammin. Kuluvana vuonna kasvu on ollut jopa 15 prosenttia, myös talven näkymät ovat poikkeuksellisen hyvät. Matkailulla on suuri työllistävä vaikutus ja merkittävä rooli tasapainoisen aluerakenteen vahvistajana.

Hallituksen kevään puoliväliriihestä saimme yhteensä 16 miljoonan euron lisärahoituksen matkailun kasvun vauhdittamiseen. Pystymme lisäämään matkailumarkkinointia, auttamaan yrityksiä digiloikassa sekä panostamaan ympärivuotiseen tarjontaan. Esimerkiksi TEM:n ohjauksessa toimivan Visit Finlandin toimesta toteutetaan teemallinen yhteistyö Järvi-Suomen maakuntien kanssa saaristomatkailun kehittämiseksi.

Nyt meidän on syytä täysimääräisesti hyödyntää matkailun kasvavat virrat niin itänaapurista kuin kauempaakin. Toivotan lukijoille rauhallista joulua ja menestystä uuteen vuoteen. 

Antti Häkkänen, Oikeusministeri

Ylivelkaantuneiden työllistymistä helpotetaan

marraskuu 2017

Suomen työllisyysaste laahaa edelleen liian alhaalla, jotta suomalaisten nykyinen elintaso, palvelut ja tulonsiirrot voitaisiin rahoittaa ilman velkaa. Talouden rakenteet saadaan kestäväksi, jos työllisyysaste nostetaan muiden pohjoismaiden, noin 75%:n tasolle. Suomessa ollaan vielä alle 70%:n tasossa.

Yrittäjyyden ja työllistymisen edellytyksiä pitää vahvistaa kaikin keinoin. Kannustinloukkujen purkaminen on yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista. Työnteon kannustavuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa puuttumalla ylivelkaantumiseen. Velkaloukussa elävän kannusteet tehdä töitä saattavat olla hyvinkin heikot. Kyse ei ole pienestä ongelmasta, sillä liian moni suomalainen on ylivelkaantunut. Myös ulosottovelallisten määrä on jatkanut kasvuaan. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa noin 214 000 ulosottovelallisesta noin 44 000 luokiteltiin työttömiksi.

Olemme valmistelleet oikeusministeriössä uuden lakiesityksen, jonka tuomilla keinoilla työttömän ulosoton asiakkaan olisi nykyistä kannattavampaa ottaa työtä vastaan. Vuoden työttömyysetuutta saanut voisi saada työllistyessään lykkäystä ulosmittaukseen enintään kuusi kuukautta. Tänä aikana hänen palkkaansa ei ulosmitattaisi lainkaan. Tämä työllistymiseen liittyvä hengähdystauko voisi kannustaa vastaanottamaan uuden työn. Esityksessä huomioidaan myös uuden yritystoiminnan aloittaminen. Yrittäjyyden mukaan ottaminen on erityisen tärkeää, jotta kannusteita yrittäjyyteen saadaan vahvistumaan velkaantumisesta huolimatta. 

Selvitämme myös keinoja, joilla konkurssin tehnyt rehellinen yrittäjä voisi nykyistä helpommin vapautua velkavastuusta ja aloittaa yritystoiminnan uudelleen. Tällä hetkellä liian moni rehellisesti toiminut mutta konkurssin tehnyt yrittäjä joutuu kierteeseen, jonka jälkeen on vaikea aloittaa uutta yritystoimintaa.

Antti Häkkänen, Oikeusministeri

Uudistuva koulupolku

elokuu 2017

Yli 550 000 peruskoululaista aloittaa näinä päivinä koulutiensä.

 

Ensimmäiselle luokalle käy tänä syksynä arviolta 62 900 ekaluokkalaista. Koulujen alkamisen yhteydessä on hyvä nostaa esiin koulupolun — aina varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin — merkitys itsenäisen ja vauraan Suomen historiassa.

 

Venäjän vallan aikana kansallista identiteettiä luotiin lisäämällä kansan koulutustasoa ja vahvistamalla omaa kieltä ja kulttuuria. Itsenäistyminen ei olisi 100 vuotta sitten onnistunut, ellei sivistyksen kautta olisi luotu ymmärrystä yhteisestä identiteetistä.

 

Sivistys on myös luonut nykyisen hyvinvoinnin ja vaurauden perustan.

 

1920-luvun oppivelvollisuusjärjestelmä, 1970-luvun uusi peruskoulu ja korkeakoulujärjestelmään panostaminen olivat osoituksia tahdosta nostaa maa taloudelliseen ja sosiaaliseen menestykseen. Oppilaiden vahva opiskelumotivaatio, ammattitaitoiset opettajat ja viisaat poliittiset ratkaisut loivat pohjaa hyvälle tulevaisuudelle.

 

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistaminen on nyt erityisen haastavaa. Tulevaisuuden osaamisvaatimukset ovat vahvassa murroksessa. Tiede ja teknologia muuttavat yhteiskuntaa kiihtyvällä tahdilla. Keinoäly, teollinen internet, robotisaatio ja 3D-tulostaminen vain esimerkkeinä.

 

Korkea osaamistasomme on ollut jo vuosia vaarallisen itsestään selvä asia. Suomi on menettänyt asemiaan kansainvälisessä osaamiskilpailussa.

 

Koulutuksen uudistamiseen on vihdoin tartuttu opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) johdolla. Esimerkkeinä varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen, uusi peruskoulu –ohjelma, lukiouudistus, ammatillisen koulutuksen reformi ja korkeakoulutuksen rakenteiden uudistaminen. Viemme näitä uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin.

 

Tulevaisuuden osaamista uudistettaessa ratkaisevan tärkeässä roolissa on koulutuksen koko ketjun toimivuus. Varhaiskasvatuksessa onnistuminen luo perustan huippuosaamiselle.

Antti Häkkänen, Oikeusministeri

Terrorismi haastaa avoimen yhteiskunnan

kesäkuu 2017

Viime aikojen terrori-iskut ovat järkyttäneet vakavasti koko Eurooppaa. Turvautuminen historiasta tuttuihin väkivallan äärimmäisiin muotoihin nostaa edelleen päätään, vaikka eletään 2010-luvun sivistyneessä Euroopassa. Ihmisen kyky pahuuteen on jotain sanoin kuvaamattoman kammottavaa.

Valtion tärkein tehtävä on varmistaa kansalaisten turvallinen elämä ja perusoikeuksien toteutuminen. Tämä tehtävä on näinä aikoina haasteellinen. Turvallisuusuhat ovat nykyaikana yhä monimuotoisempia ja avoimessa yhteiskunnassa yhä vaikeammin torjuttavia. Valtioiden sisäinen ja ulkoinen turvallisuus linkittyvät monesti yhteen ja yhä useammalla ilmiöllä on kansainväliset juurensa.

Kansainvälisen yhteistyön merkitys turvallisuuden edistämisessä kasvaa päivä päivältä. Olkoon se EU:n yhteydessä tehtävää puolustusyhteistyötä, terrorismin torjuntaa tai muuta turvallisuusyhteistyötä.

 

Terrorismi aiheuttaa eurooppalaisille yhteiskunnille erityisen haasteen. Nyt joudutaan etsimään uutta suhdetta perusoikeuksien, demokratian ja avoimen yhteiskunnan periaatteiden sekä turvallisuuden vahvistamisen välille. Yhteiskuntien täytyy nyt ainakin jossain määrin lisätä kontrollia turvallisuuden parantamiseksi. Terrorismin torjumiseksi eivät nimittäin riitä pelkät pehmeät keinot. Sinisilmäisyyteen ei ole varaa.

Turvallisuuden ja perusoikeuksien välinen punninta on oikeusministerin pöydällä päivittäin. Alkuviikosta analysoimme Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun kanssa tiedustelulainsäädännön ja perusoikeuksien välistä suhdetta ja tätä kolumnia kirjoittaessa olen matkalla tekemään päätöksiä muun muassa terrorismin rahoituksen kitkemiseksi oikeus- ja sisäministereiden ministerineuvostoon Luxemburgiin. Turvallisuuden ja perusoikeuksien välinen punninta vaatii nyt jokaisessa Euroopan maassa tarkkaa ja huolellista analyysia.

Antti Häkkänen, Oikeusministeri

Turvallisuus edellyttää resursseja ja toimivaltuuksia

huhtikuu 2017

Monimutkaistuvassa kansainvälisessä ympäristössä turvallisuuden takaaminen vaatii yhä enemmän yhteistyötä rajojen ulkopuolelle. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tulee yhä vahvemmin nojata laajaan läntiseen yhteistyöhön ja katsoa turvallisuutta kokonaisuutena. Vahvan maanpuolustustahdon ja uskottavien asevoimien lisäksi tarvitsemme yhä enemmän yhteistyökumppaneita. Pohjoismaat, Britannia, USA sekä organisaatioista YK, EU, ETYJ ja NATO-kumppanuus vahvistavat turvallisuuttamme.

 

EU:n osalta on muistettava, että jäsenyys on ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen valinta. EU:n terrorismin torjunnan ja puolustusyhteistyön tiivistäminen ovat Suomen kannalta erittäin tärkeitä. Meidän tulee olla eturintamassa edistämässä tiivistyvää kansainvälistä turvallisuusyhteistyötä.

 

Kokoomus halusi rakentaa tuoreeseen puolustuspoliittiseen selontekoon selkeän linjauksen puolustuksen vahvistamisesta. Selonteon linjausten mukaan uskottava puolustus edellyttää lisää resursseja, uusia kalustohankintoja sekä tiivistyvää yhteistyötä läntisten maiden kanssa. Näillä linjauksilla annetaan rajojemme ulkopuolelle selkeä viesti uskottavasta puolustuksesta, maanpuolustustahdosta ja vahvistuvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Suomalaisten turvallisuus on valtion tärkein tehtävä ja selonteko osoittaa, että hallitus ottaa tämän tosissaan.

 

Puolustuspoliittisten linjausten lisäksi toinen keskeinen turvallisuutemme vaikuttava uudistus on viranomaisten toimivaltuuksia laajentava tiedustelulainsäädäntö. Teknologian kehittymisen, rikollisuuden uusien muotojen ja terrorismin uhan kasvun myötä suomalaisten turvallisuus edellyttää yhä enemmän tiedustelutietoa. Suomen turvallisuusviranomaisten nykyiset toimivaltuudet eivät riitä tehokkaaseen uhkien estämiseen ja havaitsemiseen. Muissa pohjoismaissa ja EU-maissa on jo laajennettu viranomaisten toimivaltuuksia.

 

Turvallisuusviranomaisten on saatava kaikki se tieto, jolla voidaan estää Suomeen kohdistuvat uhat. Turvallisuusviranomaisilla täytyy olla kyky ja toimivaltuudet hankkia tietoa esimerkiksi Suomeen mahdollisesti suunnitteilla olevista terroriteoista, terrorijärjestöjen edustajien sijoittautumisesta Suomeen, väärillä henkilöllisyyksillä Suomeen soluttautuneista tiedusteluhenkilöistä tai ulkovaltojen suomalaisiin viranomaisiin ja yrityksiin kohdistamasta verkkovakoilusta. Uudet toimivaltuudet on saatava mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Antti Häkkänen

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja

Biotalouden, osaamisen ja yrittäjyyden maakunta

maaliskuu 2017

Biotalouden, osaamisen ja yrittäjyyden maakunta

 

Etelä-Savo on kasvavien mahdollisuuksien aluetta. Monet vahvuutemme liittyvät maailman suuriin muutoksiin. Esimerkiksi vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 % nykyistä enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Samaan aikaan matkailu lisääntyy ja ihmiset kaipaavat virkistävää aikaa luonnossa. Meillä riittää näihin osaamista ja tarjontaa. Luotetaan vahvuuksiimme.

 

Kokoomuksen mielestä maailman megatrendien tutkimukseen, osaamiseen ja yrittäjyyteen on panostettava yhä vahvemmin. Pärjäämme korkealla osaamisella. Koulutuspolun on oltava laadukas aina varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin.

 

Uudella teknologialla ja tutkimustuloksilla voidaan esimerkiksi puusta ja muusta biomassasta saada ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja yhä erilaisempiin tuotteisiin. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla. Tästä hyötyy koko Suomi, mutta erityisesti Etelä-Savon asukkaat.

 

Energiapolitiikan muutoksessa Etelä-Savo on voittaja. Kokoomus haluaa viedä Suomea pois fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa ja biotaloutta. Vähennämme fossiilisen polttoaineen tuontia ja suosimme kotimaista uusiutuvaa energiaa. Etelä-Savo on tässä energiapolitiikan muutoksessa selkeä voittaja työllisyyden ja kasvumahdollisuuksien näkökulmasta.  

 

Yritysveron kevennys vauhdittaa biotaloutta

 

Maakuntamme kannalta on ratkaisevan tärkeää, että biotalouden kasvunäkymät ovat vahvistuneet. Taustalla metsäteollisuuden uudessa nousussa on kysynnän kasvun lisäksi biotalouden yritysten onnistuneet panostukset uudistumiseen ja osaamiseen. Taustalla on myös viisasta politiikkaa. Kokoomus ajaa niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla yrittäjyyttä vahvistavaa politiikkaa. Uusien työpaikkojen syntymiseksi tarvitaan korkeaa osaamista, tutkimusta ja parannuksia yritysten toimintaympäristöön.

 

Esimerkiksi viime vaalikaudella Kokoomuksen aloitteesta tehty yritysverotuksen kevennys on poikinut paljon investointeja ja työpaikkoja. Moni puolue arvosteli Kokoomusta yritysverotuksen keventämisestä, mutta nyt on kuultu ympäri Suomea uutisia uusista investoinneista, joiden taustavaikuttimena on yritysverotuksen kevennys. Muun muassa Äänekosken jättimäisen investoinnin taustalla vaikutti pääjohtaja Jordanin mukaan keventynyt yritysverotus. Kokoomuksen mielestä yritysympäristöä edelleen parantamalla voidaan vauhdittaa biotalouden yritysten kasvumahdollisuuksia ja työllisyyden vahvistumista Etelä-Savossa.

 

Matkailu ja puhdas ruoka ovat valttejamme

 

Myös matkailussa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Puhtaan luonnon viehätys on Etelä-Savon tulevaisuuden menestystekijä. Lappiin on panostettu vuosikausia ja tulokset näkyvät voimakkaasti kasvavana matkailuna. Nyt on Saimaan alueen vuoro. Saimaan alue täytyy saada matkailun kansalliseksi kärkikohteeksi. Matkailuyrittäjyyden erityispiirteet on otettava paremmin huomioon päätöksissä. Tähän tarvitaan valtakunnan tason linjauksia, mutta sitäkin enemmän maakuntamme yksituumaisuutta ja viisautta.

 

Ympäri maailmaa ihmiset vaativat myös laadukkaampaa ruokaa ja puhdasta vettä. Maakunnassamme on mm. vesitutkimuksen kansainvälistä huippuosaamista ja tätä kautta mahdollisuudet päästä maailman kasvaville puhtaan veden markkinoille. Samoin Etelä-Savon korkea osaaminen ruoantuotannossa on valttikortti niin kotimaan kuin kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisen ruuan maine on maailmalla korkeassa arvossa. Kotimaisen ruoan suosiminen luo paremmat mahdollisuudet luoda vientituotteita. Vientiponnisteluja tarvitaan yhä enemmän, jotta markkinat avautuisivat. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toimi tässä tienraivaajana Aasian markkinoille toimiessaan maa- ja metsätalousministerinä.

 

Viitostien rahoitus hoidettiin maaliin

 

Kokoomuksen mielestä Etelä-Savon elinvoiman avaintekijä on hyvät liikenneyhteydet. Tiestön kunnon parantaminen on niin yritystoiminnan ja työllisyyden kuin myös arjen liikkumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Olemme viime aikoina saaneet vietyä maakunnan elinvoiman kannalta tärkeitä liikennehankkeita eteenpäin. Esimerkiksi valtaväylämme Viitostien rahoitus saatiin varmistettua, Savonlinnan syväväylän hanke etenee, Sulkavan Vekaransalmen siltahanke etenee ja alemman asteen tiestön korjaushankkeet etenevät ympäri maakuntaa. Vaikka rahaa tarvitaan vielä lisää, niin tässä vaikeassa taloustilanteessa nämä rahoituspäätökset ovat maakunnan kannalta selkeitä onnistumisia.

 

Asumisen ja rakentamisen byrokratiaa puretaan

 

Asumisen ja rakentamisen ympärille on Suomessa tehty viime vuosikymmeninä tiheä normituksen verkko. Liiallinen sääntely on nostanut asumisen hintaa, kaventanut rakentamisen mahdollisuuksia ja estänyt elinvoimaa lisääviä hankkeita.

Otettaessa vielä huomioon, että suomalaisten varallisuudesta merkittävin osa on kiinni kiinteistöissä ja asumisessa, ei ole yhdentekevää minkälaiseksi asumisen ja rakentamisen sääntelyä kehitetään.

Kokoomus haluaa antaa lisää päätösvaltaa rakentamiseen liittyvissä asioissa ihmiselle itselleen ja paikallistason toimijoille sekä nopeuttaa lupaprosesseja. Valtakunnan tasolla helpotamme rakentamismahdollisuuksia mm. lyhentämällä valitusmenettelyjä, helpottamalla haja-asutusalueiden rakentamista, kohtuullistamalla jätevesiasetusta ja siirtämällä poikkeamisrakentamisen päätösvaltaa ELY-keskuksilta kunnille.

 

Yrittäjäystävällisimmäksi maakunnaksi

 

Etelä-Savon kuntien elinvoima on riippuvainen alueen yritystoiminnasta. Yritykset tuovat työpaikkoja, asukkaita ja verotuloja. Ilman yrityksiä ei ole verotuloja palveluihin. Tämä yhtälö olisi hyvä muistaa kaikissa puolueissa.

 

Siksi kaikkien päättäjien tulisi uusissa kunnanvaltuustoissa keskittyä nykyistä enemmän yrittäjyyden vahvistamiseen. Otetaan yhdessä tavoitteeksi nostaa Etelä-Savo yrittäjäystävällisimmäksi maakunnaksi.

Antti Häkkänen

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja

Välittävä, vastuullinen ja uudistava

maaliskuu 2017

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teemaksi valittiin "Yhdessä". Tämä teema on tärkeää lääkettä vastakkainasettelua ja eripuraa lietsoviin virtauksiin. Yhteenkuuluvuuden tunne ja keskinäinen luottamus ovat vakaan yhteiskunnan kivijalka.

 

Kokoomuksen mielestä Suomessa tarvitaan lisää välittämistä, vastuullisuutta ja uudistuksia. Kaikki on pidettävä mukana. Ikääntyvälle väestölle huolenpidon lupaus on kaikkein tärkein. Turvallinen vanhuus ja toimivat palvelut kuuluvat jokaiselle. Nuorten syrjäytyminen on yksi pahimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Kuntien on panostettava varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Muuttuvassa maailmassa oppimisen ja ajattelun taidot ovat ratkaisevan tärkeitä. 

 

Kunnilla ja valtiolla on vahva rooli huolenpidossa. Samalla on kuitenkin muistettava, että välittämistä ei voi jättää vain virkamiehille. Välittäminen kuuluu jokaisen vanhemman, naapurin ja kotikunnan asukkaan vastuulle. Esimerkiksi ikäihmisten yksinäisyyteen löytyy ratkaisut vain yhteisellä välittämisellä.

 

Myös vastuun kantaminen pitäisi palauttaa kunniaan. Yksilön vastuu omasta ja läheistensä elämästä on liian monelta hukassa. Oma-aloitteisuuden ja vastuullisuuden kulttuuria on kaikin keinoin vahvistettava. Esimerkiksi mitkään sote-uudistukset eivät auta, ellei kansa ryhdy liikkumaan enemmän ja edistämään omaa terveyttään. 

 

Tänä populismin ja hetkessä elämisen aikakautena tarvitaan vastuullisen tulevaisuuden rakentajia. Kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen voi tarkoittaa myös ikäviä päätöksiä ja uudistuksia, joiden hyödyt eivät näy heti seuraavana aamuna. Tämä vaatii kuntapäättäjältä selkärankaa. Presidentti Sauli Niinistön sanoin, "koska tekemättäkään ei voi jättää".

 

Kokoomuksen periaatteena on jättää niin kotikunta kuin koko isänmaa talouden, ympäristön ja sosiaalisten olojen kannalta parempaan kuntoon. Tämä edellyttää uudistuksia. Vastuullinen taloudenhoito on Kokoomukselle erityisen tärkeää. Euroopassa on riittävästi esimerkkejä holtittomuuden seurauksista. Tarkan taloudenpidon lisäksi kunnissa tarvitaan yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista. Sosiaalisesti kestävä tulevaisuus rakentuu Kokoomuksen mielestä uudistuvan koulutuksen, uusien työpaikkojen ja vahvistuvan yrittäjyyden varaan. Työ on parasta lääkettä syrjäytymiseen.

 

Puoluejohtajista Kokoomuksen Petteri Orpo on juuri valittu parhaaksi yrittäjyyden osaajaksi. Kokoomuksesta löytyy parhaat yrittäjyyden tuntijat edistämään kotikunnan työllisyyttä. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin myös, että Kokoomus on Suomen luotetuin ja osaavin kuntapuolue. Suomalaiset arvostavat, että vaikeatkin asiat hoidetaan selkä suorana. Olemme luottamuksen arvoisia myös jatkossa. Kokoomus tarjoaa äänestäjälle vastuullisen vaihtoehdon ja selkeän vastavoiman populisteille. Kannamme vastuuta kaikista sukupolvista - myös tulevista.

 

 

Antti Häkkänen

Varapuheenjohtaja, Kansanedustaja

Kansallinen Kokoomus

100-vuotias Suomi ja Venäjä

 tammikuu 2017

 

Suomi juhlii 100 vuoden itsenäistä taivalta aikana, jolloin Euroopan valtioiden väliset suhteet ovat taas kerran murroksessa. Ilmiöt ovat monella tapaa toistumaa historiasta. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Suomen yhteys Euroopan ja Venäjän historiaan olisi nostettava kärkipaikalle.

 

Kohtalonyhteys eurooppalaiseen suurvaltapolitiikkaan, Venäjään ja nouseviin ilmiöihin on säilynyt tiiviinä vuosisatojen ajan. Suhde Venäjään nousi erityisen merkittävään asemaan, kun Pietari Suuri päätti 1700-luvun alussa rakentaa Pietarin kaupungin Ruotsi-Suomen rajan tuntumaan. Pietarin läheisyys ja Itämeri ovat sävyttäneet jo vuosisatoja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

 

Sotaisan Ruotsi-Suomen osana suomalaiset olivat mukana monessa eurooppalaisessa sodassa tahtomattaan. Näiden tapahtumaketjujen lopputulokset ovat olleet monesti suomalaisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Esimerkiksi Napoleonin sotien aikana 1800-luvun alussa suomalaiset joutuivat sotaan Ranskan ja Venäjän sopimusten takia. Sodan taustalla oli Ranskan tavoite pakottaa myös Ruotsi-Suomi Englannin kauppasaartoon. Venäjän vallattua Suomen, saimme autonomian, joka mahdollisti itsenäisen kansakunnan peruspilareiden vahvistumisen.

 

Saksan merkitys on myös ollut tärkeä. Ensimmäisen maailman sodan loppupuolella Saksan tärkeä tuki ei ollut hyväntekeväisyyttä, vaan pyrkimys rajata Venäjän vaikutusvaltaa. Toisen maailmansodan aikana Saksan keskeinen tuki ei myöskään ollut hyväntekeväisyyttä, vaan pyrkimys rajata Neuvostoliiton etenemistä. Suomen tasapainoilu historian karikoissa on onnistunut, vaikkakin olemme monesti olleet eurooppalaisen suurvaltapolitiikan pelinappulana.

 

Kauppapoliittisilla suuntautumisilla on myös ollut merkittävä rooli Suomen kansainvälisen aseman rakentumisessa. Metsäteollisuuden vahva veto läntisille markkinoille on ollut jo useamman vuosisadan ajan tärkeässä roolissa. Jos länsivienti ei olisi ollut myös 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla niin vahvaa, olisi sotakorvausteollisuuden ja bilateraalikaupan vahvistama idänkytkös muuttanut Suomen kansainvälisen aseman hyvin hankalaksi. Suomi olisi tullut taloudellisesti liian riippuvaiseksi Neuvostoliitosta ja mahdollisuudet astua läntisen Euroopan kanssa yhteiselle integraation tielle olisivat entisestään heikentyneet.

 

Nyt 2010-luvulla toistuu moni historiasta tuttu ilmiö. Euroopan maiden yhteistyökyky on murenemassa ja yksittäiset suurvallat ajavat voimakkaasti omia etujaan. Westfalenin rauhassa 1648 luodut kansainvälisen oikeuden peruspilarit ovat taas kerran murenemassa, kun valtiot eivät koostaan riippumatta olekaan koskemattomia ja tasavertaisia. Pieniä valtioita suojaava sääntöperustainen kansainvälisten suhteiden järjestelmä on selvästi kyseenalaistettu. Samoin energia- ja kauppapolitiikka on taas kerran noussut luonnonvaroistaan riippuvaisen Venäjän aggressiivisen politiikan keskiöön. Entisaikojen suurvaltapolitiikka, jossa pienet valtiot olivat heittopusseina, on nostanut päätään.

 

Tällaista historiasta tuttua kehityskulkua vastaan suomalaisten kannattaa tehdä kovasti töitä. Tiedämme mihin se voi johtaa. 100 vuotta täyttävä Suomi on nyt EU-jäsenyyden ja sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän aikana tosiasiallisesti itsenäisempi tekemään ratkaisujaan, kuin koskaan.

Tämä on taitavan työn ja otollisten eurooppalaisten kehityskulkujen tulosta.

Antti Häkkänen

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja

Kokoomus tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä

joulukuu 2016


Syksyn aikana on ollut muutamia piristäviä investointeja meri-, metsä- ja autoteollisuudessa. Olen taipuvainen optimismiin, mutta samalla on myös tunnustettava tosiasiat. Ikävä tosiasia on se, että valtion velka kasvaa edelleen 6 miljardin vuosivauhtia, työttömyysjaksot pitkittyvät ja vienti ei lähde elpymään. Suomi on putoamassa kriisimaiden joukkoon. Taloustutkimuslaitokset varoittelevat, että talouden ja työllisyyden suunnan kääntäminen vaatii lisää päätöksiä.


Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vaatii nyt selkärankaa ja talouden tilannekuvan oikeaa analyysia. Samaan aikaan on tehtävä välttämättömiä säästöjä ja palvelutoimintaa tehostavia uudistuksia, mutta myös luotava lisää kannusteita yritystoimintaan ja työntekoon. Näillä toimilla Kokoomuksen tavoitteena on pelastaa nykyisten ja tulevien suomalaisten kansainvälisesti vertailtuna korkea elintaso, hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkko ja turvallinen elinympäristö.

Yksi asia on myös tehtävä selväksi. Kaikki puolueet haluaisivat lisää rahaa vanhustenhoivaan, koulutukseen, tienpitoon ja muihin tärkeisiin asioihin. Heikko yrityssektorin työllisyys kuitenkin johtaa siihen, että ei ole rahaa palkata riittävästi opettajia, sairaanhoitajia ja muita julkisen sektorin ammattilaisia. Jos on kiinnostunut palvelujen ja eläkkeiden parantamisesta, pitäisi samalla olla esityksiä palvelut rahoittavan yritystoiminnan tilanteen parantamiseksi. SDP, Vihreät ja Vasemmisto ovat täysin unohtaneet, että kakku pitää kasvattaa ennen kuin sitä voi jakaa.

Suomen työllisyysaste on saatava nykyisestä 68%:sta nostetuksi Pohjoismaiselle 75%:n tasolle. Työllisyyden kohentamiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön. Tätä ei tehdä ilkeyttään, vaan sen takia, että muuten ei rahat riitä palveluihin, eikä velka taitu.

Kokoomus kannattaa kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka kannustavat sijoittamaan suomalaiseen yritystoimintaan, ottamaan riskiä, ryhtymään yrittäjäksi, työllistämään ja tekemään yhä ahkerammin töitä. Siis toimenpiteitä, joilla saadaan lisää rahaa palvelujen ja eläkkeiden pelastamiseen.

Antti Häkkänen

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja

Kansainvälinen yhteistyö on Suomen etu

marraskuu 2016

Yhä useampi poliitikko on viime vuosina keksinyt ikivanhan kikan: syy kotimaan ongelmiin löytyy maan rajojen ulkopuolelta. Väitetään, että monimutkaiset ja ikävät asiat saadaan ratkaistua sillä, että laitetaan tuvan verhot kiinni.

 

Samaan aikaan, kun maailman ilmiöt ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, niin vaaditaan rajat ylittävän yhteistyön vähentämistä. Yhtälö ei toimi. Tervettä isänmaallisuutta pitääkin olla, mutta yltiöpäisellä nationalismilla on ollut historiassa vaarallisia seurauksia.

 

Viimeisten vuosikymmenten aikana tavaroiden, palvelujen, ideoiden ja ihmisten liikkuminen maiden rajojen yli on kasvanut merkittävästi. Avoimuuden, kansainvälisen yhteistyön ja kaupan esteiden madaltumisen tuomat hyödyt ovat mittavia. Maailman pankin tutkimusten mukaan mm. äärimmäinen köyhyys on puolittunut maailmasta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kaupankäynnin ja markkinatalouden ansiosta.

 

Myös Suomi on ollut vapaakaupan ja globalisaation voittaja. Olemme nousseet yhdestä Euroopan köyhimmistä maista maailman vauraimpien maiden joukkoon. Suomalaisten elintaso ja julkisten palvelujen rahoitus on hyvin pitkälti nojannut vientiyritysten ja korkean osaamisemme menestykseen maailman markkinoilla. Maailmalla tehdyt kaupat ovat tuoneet työtä ja verotuloja Suomeen.

 

Vientimenestyksemme mahdollistajana on ollut globalisaation ja vapaakaupan edistäminen. Suomi on jo 1960-luvun EFTA-sopimuksesta lähtien ottanut määrätietoisia askeleita kohti kaupankäynnin esteiden purkamista ja tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä. Tänä päivänä mm. EU:n sisämarkkinat avaavat suomalaisille yrityksille lähes 500 miljoonan kuluttajan markkinat, jossa suomalaisella osaamisella on kysyntää. Samoin EU:n neuvottelemat kauppasopimukset poistavat kaupankäynnin esteitä suomalaisilta tuotteilta muuallekin maailmaan.

 

Globalisaatio ja kansojen keskinäisen yhteistyön voimistuminen on myös lisännyt Suomen turvallisuutta. Suomi on pieni Venäjän rajamaa, jolla ei ole sotilaallisia turvatakuita muilta mailta.

 

Tällaisessa tilanteessa pienen maan kannattaa rakentaa kansainvälistä asemaansa ja turvallisuuspoliittista vahvuutta monia reittejä pitkin. Turvallisuuspolitiikan kokonaisuudessa keskiössä ovat oman puolustuksen lisäksi NATO-kumppanuus, EU-jäsenyys, Pohjoismainen yhteistyö sekä hyvät kahdenväliset suhteet erityisesti USA:n ja Venäjän kanssa.  Tiivistyvät kytkökset läntisen Euroopan maiden, Pohjoismaiden ja erityisesti USA:n kanssa ovat vahvistaneet Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

 

Erityisesti EU-jäsenyydellä on keskeinen merkitys suomalaisten turvallisuudelle. Olemme suurten eurooppalaisten maiden kanssa samassa pöydässä. Olemme selkeästi valinneet seisovamme läntisten demokratioiden joukossa, emmekä enää keiku harmaalla vyöhykkeellä. Toki Venäjä haluaisi, että yhä useampi maa irtaantuisi EU:sta ja läntisestä yhteistyöstä.

 

Suomalaisten kannalta nationalismi ja kansainvälisen yhteistyön takapakki olisi melkoinen isku niin työllisyyden, palvelujen rahoituksen kuin myös turvallisuuden kannalta. Tällaisessa tilanteessa Suomen etu on edistää tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä, eikä pyrkiä esimerkiksi leikittelemään EU-erolla.

Antti Häkkänen

Kansanedustaja

Kakun kasvattamista

lokakuu 2016

 

Suomi elää seitsemättä vuotta raskaasti velkaantuen. Menot ovat edelleen tuloja suuremmat ja valtio ottaa yli 5 miljardia euroa velkaa vuosittain pitääkseen palveluja ja kansalaisten kulutustasoa nykytasolla. Pitkällä aikavälillä menot uhkaavat kasvaa ikääntymisestä johtuen vielä voimakkaasti.  

 

Tämä on talouden ikävä tilannekuva. Tätä vasten pitää peilata kaikkia niitä vaatimuksia, joita meille poliitikoille esitetään. Monesta tärkeästä asiasta joudutaan tinkimään ja monet palvelut joudutaan jatkossa tekemään tehokkaammin ja pienemmillä resursseilla. Vasemmisto-oppositio vaatii rahaa joka paikkaan lisää, mutta eivät osaa sanoa mistä sitä tulisi lisää. 

 

Yksi asia on myös tehtävä selväksi. Kaikki puolueet haluaisivat lisää rahaa vanhustenhoivaan, koulutukseen, tienpitoon ja muihin tärkeisiin asioihin. Mutta vain harvat puolueet ovat nyt esittämässä mistä rahat tulevat. Jos on kiinnostunut palvelujen ja eläkkeiden parantamisesta, pitäisi samalla olla kiinnostunut palvelut rahoittavan yritystoiminnan tilanteesta. Tämä pitäisi SDP-opposition muistaa.

 

Suomessa on liian vähän kannattavaa yritystoimintaa ja sitä kautta yksityisen sektorin työllisyyttä. Heikko yksityisen sektorin työllisyys johtaa siihen, että ei ole rahaa palkata opettajia, sairaanhoitajia ja muita julkisen sektorin ammattilaisia. Ilman yksityisen sektorin yritystoiminnan työllisyyttä palvelujen ja eläkkeiden rahoituksen pohja rapautuu. SDP ja muu vasemmisto tuppaavat tämän unohtamaan. Tämän takia hallitus tekee kaikki ne toimenpiteet, jotka kannustavat sijoittamaan suomalaiseen yritystoimintaan, ottamaan riskiä, yrittämään, työllistämään ja tekemään yhä ahkerammin töitä. Siis toimenpiteitä, joilla saadaan lisää rahaa palvelujen ja eläkkeiden tason parantamiseen.

 

Yksi hyvä esimerkki palvelujen rahoitusta parantavasta päätöksestä on yhteisöveron keventäminen. Viime vaalikaudella Jyrki Kataisen hallitus päätti laskea yritysten yhteisöveroa. Kokoomus oli jo pitkään pyrkinyt parantamaan yritysten toimintaympäristöä investointeihin ja työllisyyteen kannustavaksi. Taustalla oli siis huoli investointien ja sitä kautta työllisyyden hiipumisesta. Korkea verotus haittasi uusien työpaikkojen syntymistä. Tarvittiin kannusteita yritystoimintaan, riskinottoon ja kehitystoimintaan. Yritysten verorasitus vaikuttaa näihin kannustimiin.

 

Yhteisöveroa kevennettiin viime vaalikaudella 6 prosenttiyksikköä Kokoomuksen vaatimuksesta. Monet poliitikot, erityisesti vasemmalla laidalla, kertoivat, että tuossahan vaan menetetään verotuloja. Verotutkimukseen pohjautuen taas tiesimme, että veronkevennyksellä on positiivisia kasvuvaikutuksia. Näin on myös käynyt. Ennen veronkevennystä korkeammalla yhteisöverolla kerättiin valtiolle pienempi summa kuin nyt kerätään pienemmällä veroprosentilla. Verotuotot jopa ylittävät nyt sen mitä aiemmin saatiin kasaan korkeammalla verotuksella. Yritysverotuksen kevennys on yhtenä vaikuttimena mm. miljardien metsä-investointien taustalla ja investointien piristymisessä myös pk-yrityksissä.

 

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vaatii nyt selkärankaa Ja talouden tilannekuvan oikeaa analyysia. Samaan aikaan on tehtävä välttämättömiä säästöjä ja palvelutoimintaa tehostavia uudistuksia, mutta myös luotava kannusteita yritystoimintaan ja työntekoon. Näillä toimilla tavoitteenamme on turvata nykyisten ja tulevien suomalaisten kansainvälisesti vertailtuna korkea elintaso, hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkko ja turvallinen elinympäristö. 

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja, Maakuntavaltuuston pj

 

 

Budjetti tukee työllisyyttä

lokakuu 2016

 

Talouspolitiikassa on tällä hetkellä huomioitava vaikea kokonaisuus: samaan aikaan on taitettava velkaantumista, huomioitava kotimaan ostovoima, vauhditettava uudistuksilla yritystoimintaa ja työllisyyttä sekä uudistettava julkisen sektorin toimintaa. Olemme valinneet kokonaisuuden, joka toteuttaa tasapainoisesti näitä kaikkia tavoitteita. Taloustutkimuslaitokset kotimaasta ja ulkomailta pitävät talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa nyt oikeana. Vasemmisto-oppositio toki arvostelee, mutta me luotamme enemmän tutkimustietoon kuin populismiin. 


Budjetti sisältää selkeän työlinjan. Nämä keinot eivät välttämättä ole mukavia, mutta koviakin keinoja on nyt tehtävä työllisyyden ja palvelujen rahoituksen parantamiseksi. Jos poliitikko on kiinnostunut palvelujen pelastamisesta, pitää olla ensin kiinnostunut palvelut rahoittavasta suomalaisen yritystoiminnan edellytyksistä. Ja jos poliitikko on kiinnostunut torjumaan eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, täytyy olla valmis ottamaan kaikki keinot käyttöön työllisyyden lisäämiseksi. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tämä tuppaa SDP:ltä ja muulta vasemmistolta unohtua. 

 

SDP ja muu vasemmisto-oppositio on arvostellut hallituspuolueita siitä, että mitään työllisyystoimia ei mukamas olisi viimeisen vuoden aikana tehty. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Teemme uudistuksia ja toimenpiteitä, joilla yhä useampi suomalainen pääsee työhön ja yhä useampi tekisi enemmän töitä. 


Katsotaan ensin suuri kuva. Yksi tärkeimmistä työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä on velkaantumisen määrätietoinen taittaminen. Yritystoiminta ja investoinnit edellyttävät vakaata tulevaisuutta ilman epävakautta tuovaa velkakuormaa. Yksikään yritys ei investoi esimerkiksi Kreikan kaltaiseen taloudellisesti epävakaaseen maahan. Taloustutkimuslaitokset ovat myös suosittaneet, että kireän verotuksen maissa, kuten Suomessa, ei enää kannata kiristää kokonaisveroastetta. Suomen verotus on jo nyt ennätystasolla ja vasemmisto-opposition ehdottamat veronkiristykset heikentäisivät työllisyyttä, investointeja ja kasvua. Tuore huipputaloustieteilijöiden raportti kiittelee myös kilpailukykysopimusta ja sääntelyn purkamista. Nämä parantavat yritysten mahdollisuuksia vientimarkkinoilla ja tukevat työllisyyttä. Suunta on oikea.

 

Teemme myös merkittäviä työ- ja eläketulon veronkevennyksiä, kotitalousvähennystä kasvatetaan, uusia liikennehankkeita käynnistetään sadoilla miljoonilla euroilla ja perusväylänpitoon suunnataan 600 miljoonaa euroa. Yrittäjävähennys ja pienyrittäjiä helpottava maksuperusteinen alv otetaan käyttöön, vientirahoitusta kasvatetaan, yritystoiminnan sääntelyä puretaan, yritysten sukupolvenvaihdoksia helpotetaan, metsälahjavähennyksellä lisätään puunkäyttöä, työttömyysturvan käyttöä starttirahana mahdollistetaan, koeaikoja pidennetään, määräaikaisten sopimusten tekemistä helpotetaan, takaisinottovelvollisuutta kevennetään ja monta muuta työllisyyttä lisäävää toimenpidettä. 

 

Muiden maiden esimerkit osoittavat, että kipeätkin päätökset on uskallettava tehdä määrätietoisesti. Esimerkiksi Saksan talouden menestys rakennettiin 15 vuoden takaisilla työelämän uudistuksilla. Nyt työllisyyttä parantavat linjaukset on toteutettava ripeästi myös meillä Suomessa, vaikka purnausta olan takaa kuuluisikin. 

 

 

Antti Häkkänen

 

Kansanedustaja
Kokoomuksen varapuheenjohtaja

 

Ulkopolitiikkaa, vapaakauppaa ja työllisyyttä

elokuu 2016

 

Syksyn asialista politiikan rintamalla täyttyy ulkopolitiikan ja kotimaan talouden rakenneuudistusten haasteista. Katsetta on suunnattava yhä voimakkaammin kansainvälisille kentille, jotta kotimaamme etuja voidaan edistää. Talouden ja turvallisuuden vaikutusketju ulottuu kansainvälisestä toimintaympäristöstä suoraan kansalaisen arkeen. 

 

Iso-Britannian päätös erota EU:sta sattui vaikeaan aikaan niin talouden kuin turvallisuudenkin kannalta. Venäjän sotatoimet Ukrainassa, Syyrian konflikti ja pakolaistilanne sekä Turkin vallankaappausyritys vaikuttavat kaikki Euroopan ja myös Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Kriisien hoitamisessa tarvittaisi yhtenäisempää eikä hajautuneempaa Eurooppaa. Tosiasia kuitenkin on, että edellä mainitut turvallisuuspoliittiset ongelmat eivät katoa mihinkään. Suurimpina häviäjinä Iso-Britannian EU-erossa tulee olemaan pienet itärajan jäsenmaat. Nyt kun Eurooppa etsii suuntaansa, erityisesti Suomen kannattaisi pienenä kansainvälisestä kaupasta elävänä ja yhtenäisen Euroopan turvallisuudesta nauttivana, puolustaa EU:n merkitystä turvallisuuden takaajana Euroopassa. Suomella ei ole piiruakaan  varaa populismiin.

 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi ilmassa on huolestuttavia kansainvälisen vapaan kaupan vastaisia tuulia. Esimerkiksi USA:ssa ja Iso-Britanniassa avoimen kansainvälisen kaupan vastustus on lisääntynyt. Työpaikkojen ja yritysten vapaa liikkuvuus on välillä kolahtanut moniin länsimaihin, mutta samalla on muistettava, että länsimaiden elintason nousu on perustunut hyvin pitkälti vapaaseen kaupankäyntiin. 

 

Erityisesti Suomen tulisi nousta vapaakaupan puolustajaksi. Olemme hyötyneet vuosien saatossa kansainvälisestä kaupasta merkittävästi. Myös tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on hyvin pitkälti kiinni siitä, pääsevätkö suomalaiset yritykset helposti maailman markkinoille. Eristäytymisen tie johtaa myös kansan elintason laskuun.

 

Kotimaan puolella valmistelemme parasta aikaa vuoden 2017 talousarviota. Suurimpana kysymyksenä ovat työllisyyden parantamisen uudet keinot. Monet työllisyyteen ja talouskehitykseen vaikuttavat seikat tulevat rajojemme ulkopuolelta. Silti meillä on omat keinomme käytössä.

 

Työllisyyskehitys ei ole parantunut kunnolla vieläkään. Työttömyys pitkittyy monilla, mutta samalla Suomessa on auki kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Moni ammattiosaaja on työttömänä samalla kun yrittäjä ei uskalla palkata tarvittavaa työntekijää. Työpaikka ja työntekijä pitäisi saada paremmin kohtaamaan ja työllistymisen esteet purettua. 

 

Velkaantuminen uhkaa pahentua, mikäli emme tee lisäleikkauksia tai paranna työllisyyttä. Työllisyyden ja talouskasvun parantaminen on tässä tilanteessa kannatettavampi tie. Mutta samalla on todettava, että työllisyyttä parantavat toimenpiteet ovat myös ikäviä. Joudumme kuitenkin nyt elokuun budjettiriihessä tekemään lisää toimenpiteitä, joilla kannustetaan työnantajaa palkkaamaan työttömän töihin ja kannusteita työttömälle hakeutua mahdolliseen avoimeen työpaikkaan. 

 

Suomella on muita Pohjoismaita alempi työllisyysaste. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, eläkkeitä ja muita peruspilareita voimme rahoittaa vain jos mahdollisimman moni työikäinen on töissä. Siksi työllisyystoimet ovat nyt ykkösasia. 

 


Antti Häkkänen
Kansanedustaja
Kokoomuksen varapuheenjohtaja
 

 

Suomen suunta on hyvällä mallilla 

Heinäkuu 2016

 

Reilu vuosi sitten käytyjen eduskuntavaalien jälkeen päätimme laittaa Suomen uudistumisen tielle. Näivettymisen, työttömyyden kasvun ja velkakierteen edessä oli ryhdyttävä tekoihin. Vuoden aikana olemme vieneet eteenpäin mm. yhteiskuntasopimusta, työllisyys- ja yrittäjyyspakettia, sote- ja maakuntauudistusta, kuntien tehtävien karsintaa, muutosta valtion omistajapolitiikkaan, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, liikenneuudistuksia, toisen asteen koulutuksen reformia, normien purkua, digitalisaation ja kokeilujen sekä biotalouden edistämistä.  

 

Sote-uudistuksen parlamentaarisen työryhmän jäsenenä olen erityisen tyytyväinen sote-uudistuksen etenemiseen kevään aikana. Saimme kesäkuun lopulla neuvottelut päätökseen keskeisten lakiluonnosten osalta. Kokoomus piti loppuun saakka huolta, että palvelujen laadun ja saatavuuden lisäksi varmistetaan myös säästöjen toteutuminen. Kustannukset eivät saa karata, jotta velkaantuminen saadaan katkaistua. Syksyllä viimeistelemme myös valinnanvapauteen liittyvän lainsäädäntökokonaisuuden. Työni soten parlamentaarisessa työryhmässä jatkuu taas elokuussa.  

 

Kilpailukykysopimuksen onnistuminen kesäkuussa oli valtavan tärkeä koko Suomelle. Työn kustannusten keventäminen parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia saada tuotteita myydyksi ja tuo tätä kautta 30 000 – 40 000 työpaikkaa. Kesäkuun lopulla toimme eduskuntaan myös lakipaketin, jolla helpotetaan työllistämistä pidentämällä koeaikoja, helpottamalla määräaikaisten työsopimusten tekemistä ja lyhentämällä ns. takaisinottovelvollisuutta. Valmistelemme lisää työllisyyttä parantavia toimenpiteitä elokuun budjettiriiheen.  

 

Pakolaiskriisi on saatu rauhoittumaan Suomen osalta toistaiseksi. Olemme tehneet kotimaassa useita toimenpiteitä ja uudistuksia, joilla tulijoiden määrä on saatu hallintaan. Keskeisimmät ratkaisut liittyvät kuitenkin EU-tason päätöksiin. Turkin ja EU:n välinen sopimus pakolaiskriisin hoidosta on hillinnyt kriisiä itäisellä reitillä. Suurimmat riskit liittyvät tällä hetkellä keskisen Välimeren reittiin. Pakolaiskriisi tulee olemaan Euroopan suurimpia haasteita vuosikausia. Olemme tänä keväänä hallintovaliokunnassa ja Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmässä hoitaneet pakolaiskriisiä lämpimällä sydämellä, mutta samalla kylmällä järjellä ja realismilla.  

 

Kevätkauden pahin takaisku oli Iso-Britannian EU-eroa puoltava kansanäänestys. Pienen vientivetoisen ja Venäjän rajamaana sijaitsevan Suomen kannalta yhtenäinen Eurooppa ja toimintakykyinen Euroopan Unioni ovat ratkaisevan tärkeitä. Erityisesti pitää muistaa, että EU on ensisijaisesti Suomelle turvallisuuspoliittinen valinta. Suomalaisten taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien etujen puolustaminen tapahtuu yhä vahvemmin kansainvälisellä kentällä. Tätä faktaa ei pääse pakoon edes populistit.  Heinäkuun lomakaudella on nyt muutama viikko aikaa ladata akkuja ennen elokuun budjettiriihtä. Oma kesäni pitää sisällään paljon kesätapahtumia, urheilua ja kalastusta. Toivotan kaikille aurinkoista ja rentouttavaa kesää!  

 

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja

Maakuntavaltuuston pj

 

Yhtenäinen Eurooppa on Suomen etu

Kesäkuu 2016

 

Brittien kansanäänestyksen tulos on surullinen niin Euroopan kuin myös Britannian itsensä kannalta. Kansanäänestykseen liittyvä kampanjointi näytti olevan varoittava esimerkki populismista. Väitettiin, että kaikkea hyvää on tulossa kun erotaan EU:sta. Monimutkaistuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa mustavalkoiset selitykset näyttävät purevan. Historiattomuus valtasi ihmisten mieliä ja eurooppalaisen yhteistyön hyödyt unohtuivat.   

 

Pitää esimerkiksi muistaa, että Euroopan kansoilla on erittäin sotaisa menneisyys.  Sodan välttäminen on kaiken poliittisen toiminnan ytimessä. Toisen maailmansodan jälkeen päätettiin, että Euroopasta tehdään rauhallinen ja vakaa alue. Sodat tulisi jättää historiaan ja rakentaa kansalaisille turvallista elämää. Tiiviimpi eurooppalainen yhteistyö Euroopan Unionin muodossa on ollut tähän toimiva työkalu.  

 

Valitettavasti nyt viime vuosina on nähty Ukrainassa, että sodat ovat uhkana myös 2010-luvulla. Euroopan Unionia tarvitaan vahvistamaan kansojen yhteistyötä ja tätä kautta tuomaan vakautta ja turvallisuutta alueellemme.  

 

Moni britti oli myös pettynyt teollisten työpaikkojen katoamiseen. Työpaikkoja oli vähentynyt perinteisiltä toimialoilta ja globalisaatio koettiin pelkäksi uhaksi. Tämäkään ei ole EU:n vika. Talous kansainvälistyy jatkuvasti ja digitalisaatio mahdollistaa yhä helpommin toiminnan maailman markkinoilla. Pikemminkin Iso-Britannia on pitkällä aikavälillä hyötynyt EU:n edistämästä vapaasta kaupankäynnistä, Euroopan sisämarkkinoista ja pääomien liikkuvuudesta.  

 

Britit ovat olleet monissa asioissa Suomelle tärkeitä. Erityisesti paremman sääntelyn puolustajana Suomi on saanut toistuvasti briteiltä vastakaikua. Samoin toimivien sisämarkkinoiden ja vapaakaupan edistäminen on ollut Suomen ja brittien linjana. Tärkeimpänä hyötynä suomalaisten kannalta on ollut brittien vahva panos turvallisuuspolitiikkaan. Iso-Britannia on keskeinen sotilasmahti ja vahva demokratian, kansalaisvapauksien ja muiden läntisten arvojen puolustaja. Brittien EU-jäsenyys on tuonut vahvan turvallisuuspolitiikan toimijan samaan pöytään Suomen kanssa. Suomi tarvitsee tätä yhteistyötä ja yhtenäistä Eurooppaa oman maantieteellisen sijaintinsa takia. 

 

Brittien eroaminen EU:sta on otettava äärimmäisen vakavasti. EU on hyvä työkalu siihen eurooppalaiseen yhteistyöhön, jota nyt tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan. Euroopan maat kohtaavat yhä enemmän haasteita, jotka ylittävät yksittäisen valtion rajat. Turvallisuuteen, maahanmuuttoon, talouteen ja kaupan edistämiseen tai vaikkapa ilmastonmuutokseen ei löydy riittäviä vastauksia enää yhden jäsenmaan omista päätöksistä. Ongelmat eivät poistu EU-erolla. 

 

Jokaisen maan on tehtävä omat kilpailukykysopimukset, sote-uudistukset ja parannettava kansalaisten osaamistasoa pärjätäkseen. Samalla tarvitaan yhä enemmän yhtenäistä Eurooppaa ja parempaa EU:ta. Järkevämpää sääntelyä sekä keskittymistä suuriin talouden ja turvallisuuden kokonaisuuksiin.  

 

Yhtenäinen Eurooppa ja toimintakykyinen Euroopan Unioni ovat ehdottomasti pienen vientivetoisen ja Venäjän naapurina sijaitsevan Suomen etu.

 

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

 

 

Brexitistä kilpailukykysopimukseen

toukokuu 2016

 

Tämän vuoden kevät ja alkukesä näyttävät monella tapaa suuntaa Suomen tulevaisuudelle. Lähiviikkoina ratkeaa valtavan suuria kokonaisuuksia niin kotimaamme rajojen sisäpuolella kuin myös ulkopuolella.

 

Euroopan suurimpia kysymyksiä on Iso-Britannian mahdollinen ero EU:sta(ns. Brexit). Britit äänestävät EU-jäsenyydestä kesäkuussa. Tällä hetkellä kannatuslukemat ovat varsin tasaiset puolesta ja vastaan. Brittien eroamisella EU:sta olisi koko merkittävät vaikutukset unionin toimintaan ja erityisesti Suomen asemaan.

 

Iso-Britannia on edistänyt useita Suomen linjan mukaisia tavoitteita. Kevyempi normitus ja läpinäkyvämpi hallinto ovat olleet niin Suomen kuin Iso-Britanniankin asialistan kärkipäässä. Taloudellisesti merkittävien sisämarkkinoiden vauhdittaminen ja yritystoiminnalle uusien mahdollisuuksien avaaminen on ollut molempien maiden kärkitavoitteita. Iso-Britannia on myös merkittävä sotilaspoliittinen vaikuttaja, joka on tuonut vahvan turvallisuuspoliittisen vaikutuksensa myös pienemmille jäsenmaille.

 

Kevään aikana tapahtuu myös siirtolaiskriisin osalla. Balkanin reitti saatiin hallintaan Turkin ja EU:n välisellä sopimuksella, mutta nyt Välimeren yli tuleva reitti on alkanut voimistua. Eteen tulee suurempi kysymys. Tuleeko EU:n tehdä sopimus Pohjois-Afrikan maiden kanssa siirtolaisvirtojen hillitsemiseksi? Tätä sopimusta ovat jo Italian päättäjät vaatineet. Sopimus avaisi turvallisemman reitin Afrikasta Eurooppaan, mutta samalla se saattaisi horjuttaa koko EU:n toimintakykyä. 

 

Kotimaan puolella kevään suurimmat ratkaisut liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen ja työllisyyttä edistävään kilpailukykysopimukseen. Sote-uudistuksen merkittävyyttä ei voi liikaa korostaa. Sillä on tarkoitus turvata verorahoituksen riittävyys niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien palveluihin. Hallitus pyrkii saamaan lakiesitykset lausuntokierrokselle alkukesällä. Kansalaiset ja kuntien edustajat pääsevät ottamaan kantaa sote-uudistuksen kokonaisuuteen kesän aikana. Uudistuksen myötä myös Etelä-Savossa varmistuu, että jatkossa sote-palveluista vastataan vahvemmilla hartioilla ja laajemmalla yhteistyöllä.

 

Työllisyyden ja yritystoiminnan vauhdittamisen kannalta tarvitsemme toimenpiteitä laajalla rintamalla. Lähes 400 000 suomalaista on työttömänä. Hallitus ja eduskunta tekevät lukuisia toimenpiteitä työpaikkojen syntymiseksi sekä työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi.

 

Lähiviikkojen tärkeimmät ratkaisut liittyvät työmarkkinajärjestöjen vastuulle annettuun kilpailukykysopimukseen. Sopimuksella on tarkoitus keventää suomalaisen työn hintaa, jotta yritykset saisivat tuotteitaan kaupaksi kevyemmällä kustannustasolla. Tämän sopimuksen tarpeellisuuden myöntävät lähes kaikki puolueet, työmarkkinajärjestöt ja tutkimuslaitokset.

 

Järjestöjen tulee nyt tulevina viikkoina saada sopimus riittävän laajaksi ja kattavaksi, jotta sopimuksen työllisyysvaikutukset toteutuvat. Kesäkuussa hallituspuolueet arvioivat sopimuksen riittävyyttä ja mahdollisia veronkevennyksiä. Tämän sopimuksen syntyminen riittävän tehokkaalla vaikutuksella olisi erittäin tärkeää työllisyyden paranemiselle myös Etelä-Savossa.

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

Maakuntavaltuuston pj

 

 

Sinisilmäisyys karsittava turvallisuuspolitiikasta

toukokuu 2016

 

Eurooppalaisen turvallisuusympäristön muutos on ollut nopea.  Venäjän sotilaalliset voimatoimet Ukrainassa ja sen jälkeiset jännitteet Itämerellä osoittavat, ettei sotilaallisen konfliktin uhka ole kadonnut Euroopasta. Samaan aikaan Syyrian kriisi, terrorismi ja laaja laiton maahantulo ovat tulleet osaksi Euroopan arkipäivää. 

 

EU:n ja valtioiden perustehtävä kansalaisten turvallisuuden takaajina on haastettu. Avoin ja kansalaisvapauksille perustuva yhteiskuntamalli kohtaa yhä voimakkaampia vihollisia. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat entistä enemmän yhteen uusien uhkien edessä.

 

Ulkoiset turvallisuusongelmat olivat unohduksissa 2000-luvun alkutaipaleella. Moni Euroopan maa oli jo vuosia tinkinyt turvallisuuden resursseista ja kuvitellut sotilaallisten konfliktien tai vakavien sisäisten turvallisuusongelmien olevan vain paha muisto Euroopan historiassa.  Sinisilmäisyys pääsi valtaamaan mieliä osittain myös Suomessa.

 

Nato-selvityksen pohjalta käytävässä keskustelussa olisi vältettävä sinisilmäisyyttä. Esimerkiksi pohjoismainen yhteistyö ei tuo mitään turvatakuita Suomelle.  Pohjoismainen yhteistyö on mielikuvana mukava ja sitä voivat kaikki kannattaa, mutta ei sen varaan voi puolustusta rakentaa. Eikä puolustusta liiemmin kannattaisi luottaa EU:n Lissabonin sopimuksen turvatakuidenkaan varaan.  Nuo takuut voivat vaihdella villasukkien tai kriisinhallintajoukkojen välillä. Suomi tarvitsee vahvat ja uskottavat kotimaiset puolustusvoimat ja tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä uskottavien toimijoiden kanssa.   

 

Sisäisen turvallisuuden puolella vaaditaan myös yhä voimakkaampia toimenpiteitä ja yhä vähemmän sinisilmäisyyttä. Päävastuu on edelleen EU:n jäsenmailla itsellään, mutta yhä enemmän tarvitaan päätöksiä ylikansallisella tasolla. Terrorismin rahoituksen, rekrytoinnin ja rajaturvallisuuden ongelmat eivät hoidu hyvillä suunnitelmilla, vaan konkreettisilla toimenpiteillä. Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä verkkorikollisuuden torjunta vaativat yhä enemmän panostuksia. Belgian viranomaiset ovat surullinen esimerkki laiminlyönneistä kansallisella tasolla.

 

Vaikka Suomessa turvallisuus on eurooppalaisittain hyvällä tasolla, niin sinisilmäisyyden merkkejä on havaittavissa meilläkin. Esimerkiksi turvallisuusviranomaisten toimivalta tiedustelussa on aivan liian kapea nykyaikaiseen toimintaympäristöön. Suomi on joutunut turvautumaan muiden maiden tiedustelutietoon omien kansalaisten turvallisuuden takaamisessa. Näin ei voi enää jatkossa olla. Terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunta edellyttää työkaluja, joilla voidaan saada tiedustelutietoa rajat ylittävissä ja digitaalisen toimintaympäristön ilmiöissä.

 

Samoin esimerkiksi poliisien määrärahojen heikkeneminen tulee vaikuttamaan toimintakykyyn ja sitä kautta turvallisuuden tasoon. Yksi esimerkki on myös liiallinen usko kotouttamisen mahdollisuuksiin estää radikalisoituminen joidenkin yksilöiden osalta. Euroopan terrori-iskujen tekijöinä oli myös Euroopassa pitkään asuneita ja tavallisista elämää viettäneitä. 

 

Kokonaisuutena arvioituna turvallisuuden taso on Suomessa edelleen korkealla, rikostaso kansainvälisesti vertailtuna alhainen ja sisäministeriön alainen hallinto on eurooppalaisessa vertailussa kärkipäässä. Samalla on kuitenkin nykyistä kirkkaammin muistettava, että viisas varautuminen on parasta turvallisuuspolitiikkaa.

 

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

 

 

Palvelun käyttäjälle lisää valtaa

huhtikuu 2016

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on monella tapaa ratkaisevan tärkeä uudistus suomalaisille. Ensinnäkin, talouden kestävyyden ja kansalaisten kohtuullisen verorasituksen kannalta nämä palvelut ovat keskeisin menoerä. Kuntien yli 40 miljardin kokonaismenoista yli puolet, eli  noin 22 miljardia euroa menee nyt sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin.

 

Tulevina vuosina palvelujen tarve kasvaa ikääntymisestä johtuen, joten näiden palvelujen kustannukset kasvavat entisestään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuskehitys määrittää hyvin suurelta osin veronkiristystarpeen ja ylipäätään vie suuren osan kansalaisilta kerätyistä veroeuroista. Tätä kautta sote-palvelut vaikuttavat keskeisesti myös esimerkiksi työn verotukseen ja muihin talouskasvuun vaikuttaviin tekijöihin.

 

Toiseksi, sote-uudistuksella annetaan palveluja tarvitsevalle ihmiselle vapaus valita itse mistä palvelunsa hankkii. Tämä on erittäin tärkeä ja suuri muutos koko sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiseen järjestelmään. Yksittäisen kansalaisen valinnanvapautta laajentamalle tavoitellaan peruspalvelujen vahvistamista, laadun parantamista, kustannusten läpivalaisua sekä nopeampaa ja tasa-arvoisempaa palveluihin pääsyä. Valinnanvapaus koskisi lähtökohtaisesti kaikkia perustason palveluita ja tiettyä osaa erityistason palveluista. Valinnanvapautta lisäämällä ihminen ja hänen tarpeet nousevat kaikkein keskeisimmäksi.

 

Valinnanvapauden lisääminen on ennen kaikkea tasa-arvoa lisäävä uudistus. Nykyään työterveyshuollon piirissä olevilla suomalaisilla on mahdollisuus valita usean palvelutuottajan välillä. Työelämän ulkopuolella olevilla ei lähtökohtaisesti ole muuta vaihtoehtoa, kuin kunnan tarjoamat palvelut. Valinnanvapaus antaisi jatkossa kaikille yhdenvertaisemman mahdollisuuden valita itselleen sopivin palvelun tuottaja yksityisen, julkisen ja muiden toimijoiden joukosta. Tämä antaa kaikille mahdollisuuden muun muassa valita lyhyempi hoitojono ja tätä kautta nopeampi pääsy hoitoon.

 

Valinnanvapaus antaa myös uusia mahdollisuuksia erityisesti paikallisille pienyrityksille ja sote-alan ammattilaisille. Kun ihminen saa itse valita kuka hänen terveyspalvelunsa tuottaa, niin tämä kannustaa yksittäisiä sote-alan ammattilaisia perustamaan yrityksiä ja kehittämään ihmisille laadukkaampia ja kustannuksia säästäviä palvelumuotoja. Palvelujen laadun kriteereitä valvoo edelleen julkinen valta ja ihmisille tarjotaan kattavasti tietoa erilaisista palveluista.

 

Lisääntynyt kilpailu palveluntuottajien kesken on monissa maissa parantanut palvelujen laatua ja keventänyt kustannuksia. Esimerkiksi Ruotsissa valinnanvapauden myötä havaittiin, kuinka lonkan ja polvien tekonivelleikkausten yksikkökustannukset laskivat, leikkausmäärät nousivat, jonot hävisivät, komplikaatioiden määrä väheni, terveydenhuollon järjestäjän eli maakäräjien kokonaismenot vähenivät ja potilastyytyväisyys oli korkea.

 

Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on jälkijunassa ihmisten valinnanvapauden osalta. Monissa maissa on jo annettu ihmisten itse valita itselleen sopivin palvelutuottaja ja tästä on selkeästi hyviä kokemuksia. Suomeen ei tulla kopioimaan suoraan jonkin toisen maan valinnanvapauden mallia, vaan kehitämme juuri meille suomalaisille sopivan mallin.

 

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

 

 

Kriisitietoisuus ja päätöksenteon vaikeus

Etelä-Savon Yrittäjien ja Etelä-Savon kauppakamarin yhteinen julkaisu

maaliskuu 2016

 

Suomen talouden ja työllisyyden ongelmat ovat olleet tiedossa jo 2000-luvun alkutaipaleelta. Työikäinen väestö vähenee, työurat ovat liian lyhyitä, julkisten palvelujen kustannukset kasvavat, vienti on kapeilla hartioilla, byrokratia nujertaa yrittäjiä, yritysten tuottavuus on laskenut, palkkakehitys on ollut liian nopeaa ja monta muuta haastetta. 

 

Miksi piti odottaa vuosia ongelmien kasautumista ja vasta nyt pistetään kunnolla toimeksi? Miksi työn kustannuksia ja julkisia palveluja lisättiin, vaikka kaikki tahot ovat tienneet, että kansantalouden kantokyky ei näitä menojen lisäyksiä kestä pitkällä aikavälillä? 

Päätöksenteon ongelmien alkulähde piilee yhteiskuntamme rakenteissa ja instituutioissa. Näillä tarkoitan erityisesti eduskuntaa ja ministeriöitä sekä työmarkkinajärjestöjä. Näiden instituutioiden toimintatapa on vuosikausia ollut etujen ja menojen lisääminen lyhyellä aikavälillä. Ministerin ja ay-johtajan onnistuminen on jo liian pitkään arvioitu lyhyen tähtäimen etujen lisäämisellä. 

 

Nyt taloudellinen tilanne ei enää anna sijaa tällaiselle toimintatavalle. Työmarkkinaneuvotteluista ei enää voidakaan tuoda lisäetuuksia, eivätkä poliitikot enää voi lisätä kansalaisille palveluja ja muita etuuksia. 

 

Ensimmäisenä tarvitaan asennemuutos. Tähtäin siirretään lyhyen tähtäimen etujen lisäämisestä pidemmän tähtäimen kestävän elintason, palvelujen ja työllisyyden turvaamiseen. Iso kysymys kuuluu, onko maallamme malttia mennä polulle, jossa hedelmiä ei putoa heti ensi vuonna. Onko malttia uskoa niitä taloustutkimuksia, jotka lupaavat, että nyt pieni askel taaksepäin tarkoittaa pitkässä juoksussa montaa askelta eteenpäin.

 

En moiti edunvalvontaryhmiä. Jokainen taho ajakoon etuja omille jäsenilleen. Tätä vartenhan edunvalvontajärjestöt ovat olemassa. Mutta yhteiskunnan pidemmän aikavälin kokonaisetu on demokraattisissa maissa viime kädessä poliitikkojen vastuulla. Taloudellisesti vaikeana aikana jokainen edunvalvontaryhmä on esittämässä, että juuri heidän etuihin ei saa koskea - pikemminkin pitäisi lisätä etuja. Jos kaikkia toteltaisi, niin kävisi kuin Kreikassa. 

 

Kansanedustajien tehtävänä on edistää opiskelijoiden, eläkeläisten, työntekijöiden, yrittäjien, työttömien ja kaikkien muiden suomalaisten yhteistä kokonaisetua. Ja mikä vaativinta, kansanedustajien on ajettava myös tulevaisuuden suomalaisten etuja. Vastuullinen päätöksenteko vaatii näinä vaikeina vuosina pehmeää sydäntä, mutta todella kovaa selkärankaa.  


Antti Häkkänen
Kansanedustaja (kok.)
 

 

Avaimet omissa käsissä

helmikuu 2016

 

Kansainväliset tutkimukset kertovat, että Suomi on useilla mittareilla tarkasteltuna edelleen maailman kärkimaita. Osaaminen, turvallisuus, luotettavuus ja monet muut yhteiskunnan perustavanlaatuiset asiat ovat meillä huippuluokkaa.

 

Mutta kun siirrämme katseemme konkreettisempiin tilastoihin, niin huomaamme kotimaamme olevan perusteellisen remontin tarpeessa. Työttömyys kasvaa, uudet investoinnit ovat jumissa ja hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoitus on kestämättömällä pohjalla.

 

Presidentti Sauli Niinistö totesi valiopäivien avajaisissa pari viikkoa sitten, että emme saa parasta irti itsestämme. Tästä on nyt kyse. Tarvitsemme remonttia ja uusia toimintatapoja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, jotta pysymme korkean elintason ja hyvinvoinnin maana.

 

Vuosi 2016 tulee olemaan ratkaisevan tärkeä eduskunnassa. Talouden puolella julkisen talouden tasapainottamista on vietävät eteenpäin ja talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittavat uudistukset on saatava pikaisesti voimaan. Taloustutkimuslaitokset ovat antaneet tukensa julkisen talouden sopeutukselle ja mitoitukselle. Säästöjä on tehtävä ja velaksi eläminen on lopetettava.

 

Työmarkkinoiden uudistusten vaikutus työllisyyteen ja talouden kasvuun on nousemassa ratkaisevan tärkeään asemaan. Vuosikausia kansainväliset ja kotimaiset tutkimuslaitokset ovat huomauttaneet Suomen työmarkkinoiden kaipaavan lisää joustavuutta ja maltillisempaa kustannuskehitystä. Nämä ongelmat ovat kärjistyneet kasvavana työttömyytenä. Suunta on käännettävä.

 

Kustannuksia keventäviä toimia on saatava pikaisesti eteenpäin. Tämä on ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen vastuulla, mutta tarvittaessa eduskunnan on kannettava vastuunsa. Paikallisen sopimisen uudistamisella vahvistetaan samalla henkilöstön osallistumista ja lisätään kauan kaivattua joustavuutta paikallistasolla. Työllistämisen kynnystä madalletaan lisäksi lakipaketilla, jossa pidennetään koeaikoja ja kevennetään takaisinottovelvollisuutta sekä väljennetään määräaikaisuuksien ehtoja. Tämä parantaa erityisesti pienten- ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia työllistää.

 

Talouden ja työllisyyden uudistusten ohella painopiste on yhä voimakkaammin ulkosuhteissa ja turvallisuuspolitiikassa. Turvallisuusympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. Pakolaiskriisi, Venäjän suurvaltapolitiikka, terrorismi ja muut turvallisuusympäristöä muuttavat tekijät vaativat realistisen ja perusteellisen kokonaistarkastelun.

 

Laadimme parasta aikaa sisäministeri Petteri Orpon johdolla sisäisen turvallisuuden selontekoa. Kartoitamme tarkasti sisäiseen turvallisuuteen liittyvät uhat, tarvittavat uudistukset ja resurssitarpeet. Samoin valmisteilla on myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Nämä molemmat selonteot ovat äärimmäisen tarpeellisia.

 

Kansainvälisen talouden ja turvallisuustilanteen  kehityskulkuihin vaikuttamisessa EU on Suomen tärkein työkalu. Kevään ja kesän aikana EU joutuu historiansa kovimpaan testiin. Pakolaiskriisin hoidossa on onnistuttava ja Britannia on pidettävä mukana. Suomen on tehtävä molempien tavoitteiden eteen hartiavoimin työtä. Ilman EU:ta pieni pohjoinen maa voi joutua vaaralliseen ajopuun asemaan.

 

Kovien haasteiden keskellä on kuitenkin muistettava, että meillä suomalaisilla on moniin kotimaisiin ongelmiimme avaimet omissa käsissä ja hyvä maine ratkaisujen hakijana niin Euroopassa kuin myös Euroopan ulkopuolella. Kevään haasteet on syytä kohdata vakavalla, mutta samalla optimistisella mielellä.

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

 

 

Talouspolitiikka on oikealla uralla 

tammikuu 2016

 

Taloudellinen taantuma on poliittisen populistin kulta-aikaa. Populisti voi viis veisata talouden tosiasioista ja vaatia lisää menoja, vaikka tietäisikin, että tulot ovat romahtaneet jo aikoja sitten. Kreikassa ja muutamassa muussa Euroopan maassa populistien jäljet ovat näkyvissä. 

 

Suomen talouskasvu on polkenut jo vuosia paikallaan ja työttömyys on kasvanut vuosi vuodelta. Talouden ja julkisten palvelujen rahoituksen selkärankana toiminut vientiteollisuus on romahtanut pahasti. Teollisuuden arvonlisäys ja työllisyys pienenivät yli 20 prosenttia vuosien 2007 ja 2014 välillä. Tuotteemme eivät enää mene yhtä hyvin kaupaksi, vaikka maailmalla yleisesti olisikin kysyntää. Surullisinta Suomen kannalta on se, että ilman uudistuksia tulevien vuosien talousnäkymät ovat merkittävästi heikommat kuin takavuosien nousukausi. Suomi tarvitsee perusteellista uudistamista.

 

Viime viikolla OECD ja talouspolitiikan arviointineuvosto arvioivat, että Suomen talouspolitiikan iso linja on oikean suuntaista. Hallitus on ryhtynyt taittamaan velkaantumista, parantamaan yritysten toimintaedellyksiä, helpottamaan työllistymistä ja keventämään työn kustannuksia. 

 

Keskeisimmäksi talouspolitiikan kysymykseksi on viime vuosina noussut elvytyksen tehokkuus eli kysymys siitä, minkälaiset vaikutukset julkisten menojen tai verojen lisäämisellä tai vähentämisellä on talouskasvuun ja työllisyyteen. 

 

Kansainvälinen tutkimustieto viittaa siihen, että menojen leikkaaminen ja verojen kiristäminen heikentää talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Tutkimustieto viittaa myös siihen, että menojen leikkaaminen voi olla jonkin verran vahingollisempaa lyhyellä aikavälillä kuin verojen kiristäminen. Vaikutukset toki vaihtelevat merkittävästi eri meno- ja verolajien kohdalla. 

 

Mutta pidemmällä aikavälillä julkisten menojen ja verojen muutosten vaikutukset voivat olla täysin erilaiset.  Menojen karsiminen ei haittaa talouskasvua pidemmällä aikavälillä niin paljoa kuin lyhyellä aikavälillä. Tutkimuksissa on myös todettu, että pidemmällä aikavälillä verojen kiristäminen on taloudelle ja työllisyydelle erityisen haitallista. Työllisyyden takia verotusta ei tule enää kiristää.

 

Näiden kansainvälisten tutkimustulosten kohteina ovat olleet pääasiassa suuret maat. Suomen talouteen liittyy vielä joukko erityispiirteitä, jotka vaikuttavat meno- ja veropolitiikan tehokkuuteen. 

 

Ensinnäkin, Suomen kaltaisessa pienessä avotaloudessa julkisten menojen lisääminen kohdistuu aina myös ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuontiin ja tätä kautta velkaelvytyksen hyöty valuu osittain ulkomaille. 

 

Julkisten menojen lisääminen ei myöskään kohdistu oikein, koska se ei suoraan auta Suomen talouden ongelmana olevaa vientiä. Pikemminkin kotimaan kohoava kustannustaso voi heikentää edellytyksiä saada tuotteita kaupaksi maailmalla. 

 

Yksi Suomen erityispiirre on myös se, että jo valmiiksi heikossa kunnossa oleva julkinen talous kohtaa tulevina vuosina ikääntymisestä johtuvat merkittävät lisäkustannukset. Jos tähän suuren haasteeseen ei vastata uskottavasti, niin kansainväliset luottoluokittajat, sijoittajat ja myös kotimaiset investointeja suunnittelevat toimijat menettävät uskoaan Suomen tulevaisuuteen. Eli vaikka säästöillä olisi lyhyellä aikavälillä joitain negatiivisia vaikutuksia, niin nämä säästöt on parempi tehdä nyt, eikä siirtää vielä vaikeampiin aikoihin.

 

Vaikka Suomen talouspolitiikka näyttää asiantuntijatahojen arvioiden perusteella olevan pääpiirteittiän oikealla uralla, tuoreita tutkimustuloksia on seurattava herkeämättä ja oltava tarvittaessa valmis myös korjausliikkeisiin. 

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

 

 

Turvapaikkapolitiikkaa kiristetään 

joulukuu 2015

 

Euroopan vuosi 2015 jää historiaan ennennäkemättömästä pakolaiskriisistä. Sodat, väkivalta ja huonot elinolot ovat saaneet jo yli 1,2 miljoonaa ihmistä ylittämään Euroopan rajan. Suomeen asti on tullut vuoden loppuun mennessä jo yli 30 000 turvapaikanhakijaa. 

 

Tämä on kuitenkin vasta pieni osa niistä kymmenistä miljoonista ihmisistä, jotka ovat paenneet kodeistaan. Kansainvälisen yhteisön ja EU-maiden on nyt yhdessä suunnattava voimakkaampia toimia Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän konfliktien rauhoittamiseksi. Syyrian sodan lopettaminen ja ISIS:n nujertaminen ovat keskeisimmät tavoitteet.

 

Pakolaiskriisin hoitoon otetaan nyt Suomessa ja EU:ssa tehokkaampia keinoja käyttöön. EU-tason toimista tärkeimpänä on ulkorajavalvonnan ja turvapaikanhakijoiden rekisteröinnin tehostaminen. Ulkorajojen valvonnassa EU:n on pystyttävä toimimaan vaikka yksittäinen jäsenmaa pistäisikin vastaan.

 

Kotimaan puolella saimme juuri valmiiksi 80:n kohdan ohjelman pakolaiskriisin hoitamiseksi. Ohjelma sisältää laajan joukon kiristäviä toimia, joilla vähennämme turvapaikanhakijoiden tulemista Suomeen, nopeutamme hakemusten käsittelyä, tehostamme perusteettomien hakijoiden palauttamista kotimaahan ja parannamme kotoutumista.

 

Tiukennamme muun muassa perheenyhdistämisen kriteerejä ja myönnämme oleskeluluvat aina määräaikaisina. Nopeutamme turvapaikka-asioiden tuomioistuinkäsittelyä muun muassa ratkaisukokoonpanoja supistamalla ja valitusaikoja lyhentämällä. Selvitämme myös kriteerit, joilla turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvakustannuksia voidaan pienentää. 

 

Kotoutumisessa otetaan uusia keinoja käyttöön, joilla ihmiset saadaan nopeasti kielikoulutukseen ja työelämään ansaitsemaan oma toimeentulonsa. Tässä työssä ratkaisevan tärkeässä roolissa ovat kunnat, yritykset ja kansalaisjärjestöt. 

 

Tärkeintä on se, että pystymme mahdollisimman nopeasti ja pienillä kustannuksilla selvittämään kenellä oikeasti on perusteet saada turvapaikka. Tämän jälkeen tärkeintä on tehokkaasti palauttaa perusteettomat hakijat kotimaihinsa ja järjestää Suomeen jääville hyvät edellytykset kotoutua. Järjestelmän on toimittava samaan aikaan tehokkaasti mutta myös inhimillisesti.

 

Meillä kotimaassa ja myös EU-tasolla on nyt otettu pakolaiskriisin hoidossa määrätietoisia askeleita oikeaan suuntaan. Uusia toimenpiteitä otettaessa käyttöön on jatkuvasti pidettävä mielessä, että kyse on pääosin hädänalaisista ihmisistä, jotka eivät syntymäpaikkaansa ole valinneet. Samoin on tunnustettava se, että kymmeniä miljoonia pakolaisia autetaan parhaiten vaikuttamalla lähtömaiden konfliktien loppumiseen. Samaan aikaan on siis pidettävä sydän lämpimänä ja oltava viileän realisti. 

 

Joulun alla ja pakolaiskriisin yhteydessä on lopuksi hyvä muistaa ne suurimmat lahjat, joita suomalaisilla on. Turvalliset, vakaat ja maailman mittakaavassa korkean hyvinvoinnin elinolot ovat hyvän elämän peruspilarit. Näitä tulisi arvostaa joka päivä.Toivotan kaikille lukijoille lämmintä joulumieltä ja turvallista uutta vuotta 2016!

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

 

 

Koulutuksen uudet tuulet

lokakuu 2015

 

Hallituksen työlista koostuu tällä hetkellä valtavista kokonaisuuksista. Julkinen talous on tasapainotettava ja velkaantuminen katkaistava. Suomalaisen työn kilpailukyky on palautettava ja työttömyyden kasvu saatava pysähtymään. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on saatava kestävälle pohjalle ja yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja on perusteellisesti uudistettava.

 

Savotta on laaja ja haastava. Erityisen haasteellisen tilanne on taloudellisen menestyksen perustana olevan koulutuksen ja osaamisen kentällä. Digitaalinen palvelutalous tuo historiallisen voimakkaan murroksen työelämän osaamisvaatimuksiin. Teollinen internet, robotisaatio, big data, avoin data, pilvipalvelut, 3D-tulostus ja muut teknologiat haastavat nykyiset työelämässä vaadittavat tiedot ja taidot.

 

Koulutusta tulisi päivittää ja uudistaa uuden aikakauden haasteisiin. Taloustilanteesta johtuen jaossa ei ole kuitenkaan yhtään löysää euroa, mutta silti tulisi kyetä uudistumaan.   

 

Merkit osaamistason laskusta ovat olleet nähtävissä tutkimuksissa. Vuoden 2009 PISA tutkimuksessa oli jo merkit osaamistason laskusta ja vuoden 2012 tulokset varmistivat tämän trendin. Keskeinen huomio tutkimuksista on myös se, että vaikka koulumme ovat tietotekniseltä tasoltaan hyviä, niin emme kuitenkaan ole onnistuneet riittävän hyvin valjastamaan teknologiaa oppimisen työkaluksi.

 

Hallituksen kärkihankkeilla vauhditetaan keskeisiä koulutuskentän kipukohtia. Esimerkiksi uusiin oppimisympäristöihin ja digitaalisiin materiaaleihin panostaminen ovat kärkihankkeena. Uuden teknologian hyödyntäminen oppimisessa voi myös lisätä opiskelumotivaatiota ja innostaa löytämään juuri itselle sopiva tapa oppia. Opiskelumotivaatio on tällä hetkellä kateissa valitettavan usealta nuorelta.

 

Uusien työkalujen hyödyntäminen edellyttää opettajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tulevaisuudessa keskeiseen roolin nouseekin opettajankoulutuksen ja opetustyön korkean tason ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen. Opettajien osaamisen kehittämiseen panostetaan merkittävät 50 miljoonaa euroa seuraavana kolmena vuotena jo nykyisten määrärahojen lisäksi.

 

Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusta, sääntelyä ja ohjausta uudistetaan ja työelämään siirtymistä nopeutetaan. Nuorisotakuuta kehitetään yhteisötakuun suuntaan, jossa vastuu nuoren tulevaisuuden polusta olisi yhdellä taholla.

 

Korkeakoulujen puolella vahvistetaan oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Tavoitteena on luoda vahvoja osaamiskeskittymiä, joissa alueiden omat vahvuudet toimivat uuden kasvun pohjana. Taloustilanteen edellyttämät leikkaukset ja kiristyvä kilpailu maailmalla edellyttävät rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätään vain jos erikoistumme nykyistä enemmän: kaikissa korkeakouluissa ei tarvitse tehdä kaikkea.

 

Suomi eli viimeisen vuosikymmenen Nokian ja Pisa-tulosten huumaa. Valitettavasti tämä loi myös harhan automaattisesta kärkipaikasta kansainvälisessä osaamiskilpailussa. Jatkuvan uudistamisen ja ketteryyden periaatteet unohdettiin. Nyt on viimeinen hetki kohdata tosiasiat. Hallitus on päättäväisillä koulutusjärjestelmän kehittämistoimilla muuttamassa tätä suuntaa. Tulevaisuuden osaamispohjaa uudistettaessa on pidettävä kirkkaana mielessä koko koulutuksen ketju: laadukas varhaiskasvatus luo pohjan huippuosaamiselle.

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

 

 

Työpaikkoja uusilla keinoilla

syyskuu 2015


Kansainvälisen talouden ja teknologian kiihtyvä muutos haastaa kotimaisia työpaikkoja yhä voimakkaammin. Suomalaiset yritykset toimivat aiempaa tiiviimmin globaaleissa liiketoiminnan arvoketjuissa, joiden toiminta voi muuttua silmän räpäyksessä. 


Taloudellinen vauraus ja suomalaiset työpaikat syntyvät jatkossa yhä useammin näiden arvoketjujen osana, yksittäisten innovaatioiden tuomana menestyksenä. Suomalaisten työpaikkojen puolustaminen vaatii tulevina vuosina monella tapaa uudenlaista politiikkaa. 


Kansantalouksien kehityksessä muutoskyky ja ketteryys nousevat ratkaisevan tärkeään asemaan. Ilman joustavaa reagointia ja korkeaa muutoskykyä, maat putoavat talouskasvun kelkasta. Ei riitä, vaikka tehtäisi oikeita asioita, jos niitä tehdään liian hitaasti.


Suomi on tällä hetkellä jäykästi normitettu ja kattotasolta säännelty. Ketteryyden lisäämiseksi ja uusien ideoiden synnyttämiseksi paikallistasolle tullaan antamaan lisää toimintavapautta niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.    

 

Keskeisessä asemassa talouden uudelle nousulle ovat jäykän normituksen keventäminen, koulutuksen ja osaamisen uudistaminen sekä yrittäjyyden ja työllisyyden esteiden purkaminen. 


Työllisyyden parantaminen edellyttää esimerkiksi yhä enemmän paikallista sopimista työehdoista. Suomen yritys- ja työpaikkarakenne muuttuvat pienten ja keskisuurten yritysten vetämiksi. Samoin myös yksittäisten suomalaisten osaaminen ja työtehtävät erilaistuvat. Tämän takia työelämässä tarvitaan nykyistä enemmän joustavaa ja työpaikan tasolla tapahtuvaa sopimista. Kattotasolla tehtävät sopimukset eivät riittävästi huomioi paikallistasolla toimivien yritysten ja eri alojen osaajien tarpeita. Tämä johtaa tarpeettomiin jäykkyyksiin ja työttömyyden kasvuun. 


Tuoreista työllisyysluvuista näemme myös, että samaan aikaan kun työttömyys on kasvanut, on myös kasvanut avoinna olevien työpaikkojen määrä. Eli työtön ja työpaikka eivät kohtaa.  


Tavoitteenamme on tämän työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen sekä työvoimahallinnon resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin. Teemme myös sosiaali- ja työttömyysturvaan uudistuksia, joilla kannustetaan työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhennetään työttömyysjaksoja ja säästetään julkisia voimavaroja. 


Samoin myös koulutusjärjestelmän on nykyistä paremmin mahdollistettava työpaikkansa menettäneiden henkilöiden uudelleenkoulutus. Talouden ja työtehtävien muuttuminen tulee olemaan jatkossa yhä voimakkaampaa. Tämän takia kaikilla tulee olla riittävä perusturva työttömyyden varalle ja hyvät mahdollisuudet kouluttautua esimerkiksi täysin uudelle alalle. 


Viime kädessä on kuitenkin muistettava, että asenne ratkaisee. Vaikka lainsäädännössä tehdään laajojakin uudistuksia, niin Suomen taloudellinen menestys lepää yksittäisten suomalaisten työ- ja oppimishalun varassa. 
 

 

Antti Häkkänen

Kansanedustaja (Kok.)

 

 

Uusia toimenpiteitä maahanmuuttoon 

syyskuu 2015

 

Maailmassa on jo 230 miljoonaa pakolaista tai siirtolaista, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. Taustalla ovat sodat, vainot ja paremman elämän etsiminen. Euroopan osalta eniten vaikuttavat Syyrian ja Pohjois-Afrikan alueiden kriisit. 

 

Päivä päivältä kärjistyvää humanitaarista kriisiä on käsitelty niin EU:n kattotasolla kuin myös meillä kotimaan maahanmuuttoasioista vastaavassa hallintovaliokunnassa. Tuoreimpien arvioiden mukaan tänä vuonna Suomeen saapuu 25 000-30 000 turvapaikanhakijaa. 

 

Olemme hallintovaliokunnassa etsineet keinoja hallitsemattoman muuttoliikkeen hoitamiseen. Lähtökohtana tulee olla ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hädänalaisten ihmisten auttaminen. Historiasta tiedämme, että myös suomalaisia on autettu monin tavoin. Ja historiasta myös tiedämme, että inhimillisen kohtelun kieltäminen on tuhon tie. 

 

Mutta samalla on tunnustettava tosiasiat. Nykyinen maahanmuutto ei ole Euroopassa hallinnassa.  Myös Suomessa tilanne muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi. Nopeita toimia auttamiseksi tarvitaan, mutta pitkäjänteinen kestävä ratkaisu rakentuu lähtöalueisiin vaikuttamalla. 

 

Saksa ilmoitti viikonloppuna ottavansa käyttöön rajatarkastukset, koska tilanne on riistäytynyt hallitsemattomaksi. Viime viikolla päätimme myös Suomessa ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan hallita paremmin. 

 

Kansainvälisen tason toimista kehitys- ja ulkopolitiikan rooli on keskeinen, kun pyritään vaikuttamaan lähtömaihin.  Kansainvälisen tason toimista uutena otetaan käyttöön kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautussopimukset Irakin ja Afganistanin kanssa muiden Pohjoismaiden tavoin. 

 

EU-tasolla tärkeää on saada nopeasti mm. turvallisten alkuperämaiden lista, johon kuuluvista maista tulevien turvapaikanhakijoiden hakemukset voidaan katsoa lähtökohtaisesti perusteettomiksi. Tämä auttaa resurssien kohdentamista hädänalaisille. 

 

EU-tasolla tullaan edistämään ns. hotspot-toimintamallia, jossa Frontex, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto ja Europol tiivistävät yhteistyötä. Tavoitteena on nopeuttaa maahantulijoiden tunnistamista ja rekisteröimistä. Tämä Euroopan rajoilla tapahtuva kontrolli parantaa tilanteen hallintaa ja hillitsee pakolaisten vaeltamista Euroopan sisällä.  

 

Kotimaisia toimenpiteitä tulemme tekemään laajasti useilla sektoreilla. Kriminalisoimme mm. ulkomaille matkustamisen terrorismitarkoituksessa, otamme käyttöön tiukempia rajatarkastuksia, kiristämme perheenyhdistämisen mahdollisuuksia ja tiukennamme sosiaaliturvan tasoa. 

 

Kaikilla näillä toimilla tähdätään muuttoliikkeen hallintaan, hädänalaisten auttamiseen, Suomen resurssien riittävyyteen ja erityisesti siihen, että Suomeen muuttavat ihmiset kotoutuvat nopeasti ja pääsevät mukaan työelämään ja tavalliseen arkeen. 

 

Siirtolaiskriisin edessä ei yhdenkään kansalaisen kannata ajautua äärilaidoille. Tarvitaan samaan aikaan lämmintä sydäntä, mutta myös kylmää realismia.

 

Antti Häkkänen  
Kansanedustaja (kok.)

 

 

Kansanedustaja Häkkänen: Kauppojen aukiolot vapautetaan 

elokuu 2015


Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) pitää tärkeänä, että kauppojen aukioloaikoja vapauttava lakiesitys lähti etenemään ripeästi. Häkkäsen mukaan tiistaina lausuntokierrokselle lähetetty hallituksen esitys kauppojen aukiolon vapauttamisesta tuo kauan kaivattua normien purkua kaupan alalle.

 

“Yritystoimintaan liittyvää turhaa byrokratiaa pitää nyt karsia vauhdilla. Kauppojen aukioloja vapauttava lakiesitys helpottaa niin asiakkaan kuin myös yrittäjän arkea. Olen erittäin tyytyväinen, että hallitusneuvotteluissa sopimiamme asioita saadaan näin ripeästi eteenpäin", Häkkänen sanoi.

 

Häkkäsen mukaan heikentyvä työllisyystilanne ja kaatunut yhteiskuntasopimus luovat entisestään painetta yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Häkkänen muistuttaa, että suomalaisten yritysten niskassa on muiden kustannusten ohella myös kova hallinnollinen rasite. 

 

"Uusien työpaikkojen syntymiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön. Turhan byrokratian purkamisessa on siirryttävä sanoista tekoihin. Tutkimusten mukaan suomalaisten yritysten hallinnollinen taakka on jopa 2 miljardia euroa. Ministeriöiden on tuotava hallinnollisia kustannuksia poistavia esityksiä nyt nopeasti eduskuntaan", Häkkänen vaati.
 

Antti Häkkänen  
Kansanedustaja (kok.)

 

 

Euroopan tulikuuma kesä 

heinäkuu 2015


Etelä-Savossa kesän perinteiset tapahtumat ja lomakausi ovat olleet täydessä vauhdissa. Kesäteatterit, St. Michelin Ravit, Savonlinnan oopperajuhlat, Mäntyharjun Taidekeskus Salmela ja monet muut maakuntamme kesään kuuluvat tapahtumat ovat vuosi toisensa jälkeen suosiossa. Politiikan puolella heinäkuu on normaalisti rauhallista aikaa. Tämä kesä on ollut totaalinen poikkeus. Euroopan asialistalla on ollut poikkeuksellisen suuria talouteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita.  


Berliinin muurin murtumisesta 1989 lähtien parantuneet lännen ja idän välit ovat tulehtuneet viimeisen vuoden aikan perusteellisesti. Ukrainan kriisi ja Venäjän aggressiivinen suurvaltapolitiikka ovat tuoneet Eurooppalaisen asialistan kärkeen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan. Heinäkuun ETYJ-kokouksen yhteydessä nähtiin Venäjän osalta tyypillinen propaganda-operaatio. Suomessa järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kokoukseen haluttiin lähettää tieten tahtoen juuri sellaisia henkilöitä, jotka olivat asetettu EU:n toimesta matkustuskieltoon. Muitakin edustajia olisi Venäjällä ollut tarjolla, mutta Venäjä halusi nimenomaan testata pakotelinjan kestävyyttä ja aiheuttaa EU-maiden välille kitkaa. 


Täytyy antaa Kremlin propagandaosastolle täydet pisteet. Suomessa nimittäin aiheutui juuri sellainen hässäkkä, jota itänaapuri oli varmaan toivonutkin: suomalaiset poliitikot linjasivat ristiin rastiin pakotepolitiikasta ja syntyi maan rajojen ulkopuolelle vähintäänkin epäselvä kuva ulkopolitiikan linjastamme. 


Samoin myös terrorismi tuo uusia piirteitä Euroopan turvallisuustilanteeseen. Isisin luoma turvallisuusuhka on täysin erityyppinen kuin normaalit valtioiden väliset konfliktit. Taustalla oleva uskonnollisen ideologian levittäminen ja toimintaa harjoittavat yksittäiset solut haastavat avoimen yhteiskunnan aivan uudenlaisen uhan eteen. Euroopan maiden tulee olla keskeisessä roolissa kasaamassa maailmanlaajuista rintamaa terrorismin kitkemiseksi. Terrorismissa on samat globaalit piirteet kuin ilmastonmuutoksessa: ongelma on rajat ylittävä ja koskettaa jokaista maata.  


Talouden puolella Kreikka on hallinnut myös kotimaan hallituksen kesän asialistaa. Kreikan ongelmana ei ole ollut velkojien liian tiukat vaatimukset vaan se, että kreikkalaiset eivät käynnistäneet taloutensa uudistamista samaan aikaan muiden kriisimaiden kanssa. Nyt muut kriisimaat ovat nousemassa jaloilleen ja Kreikka rämpii vaikeuksista toiseen. Kreikka on varoittava esimerkki äänestäjän vastuusta kaikille velkaantumisesta kärsivien länsimaiden asukkaille: huonoja poliitikkoja äänestämällä voi aiheuttaa kotimaalleen katastrofin. 


Kreikan kriisiin liittyy myös se ongelma, että se vie EU-maiden hallituksilta keskittymistä suuremmasta ongelmasta: kaikkien Euroopan maiden velka kasvaa, väestö vanhenee ja talouskasvun perusta heikkenee.

 
Kesäkuussa eurooppalaisella asialistalla oli kärkipäässä myös epävakaita ja köyhiä oloja pakenevat afrikkalaiset. Paremman elämän toivossa matkaan lähteneitä afrikkalaisia on kuollut välimerellä viime kuukausina tuhansia. Nyt EU-maat rakentavat hätätilamekanismia, jolla perille päässeitä autetaan jokaisen jäsenmaan toimesta. Tällä keinolla ei kuitenkaan vaikuteta itse ongelman syihin: satoja miljoonia ihmisiä elää köyhyydessä ja epävakaissa oloissa Välimeren eteläpuolella. Eurooppalaisten pitää päättää, että autetaanko afrikkalaisia ja jos autetaan, niin autetaanko siten, että autetaanko lähtömaita nousemaan jaloilleen vai autetaanko lähtömaiden ihmiset pakoon Eurooppaan. 


Turvallisuuden, talouden ja siirtolaisuuden isot kysymykset ravistelevat Euroopan perusrakenteita. Kun EU:n asialistalla on negatiivisia asioita, on Suomessa kuitenkin hyvä muistaa, että kotimaamme kehitystä on aina Ruotsin suurvalta-ajoista lähtien määrittänyt eurooppalainen kohtalonyhteys. Tulevina vuosina suomalaisten turvallisuuteen ja taloudelliseen menestykseen vaikutetaan yhä enemmän kotimaan rajojen ulkopuolella. 
 

Antti Häkkänen  
Kansanedustaja (kok.)

Site Title