Tosiasioiden tunnustamisen aika

Historia toistaa itseään. Venäjä on aloittanut täysimittaisen sodan naapuriaan kohtaan Euroopan sydämessä. Sota on nyt täyttä totta miljoonille ihmisille. Tankit vyöryvät Kiovan kaduilla. Ohjuksia ja luoteja sataa päiväkotien ikkunoista sisään. Näemme videoita ja kuvia tavallisten ihmisten pelosta, hädästä ja kuolemasta.


Euroopan sotaisa ja verinen historia haluttiin päättää toiseen maailmansotaan. Perustetiin muun muassa YK ja EU rakentamaan rauhaa ja yhteisymmärrystä mantereelle. Luotiin kansainvälistä oikeutta erityisesti pienten kansojen ja vainottujen ihmisten turvaksi. Nyt Putinin Venäjä yrittää raadella Euroopan takaisin historian pimeisiin vuosiin.


Huolestuttavinta on, että Putinin perustelut hyökkäykselle ovat mielivaltaiset ja järjettömät. Ukraina ei uhkaa millään tavalla Venäjää, eikä Ukrainassa ole mitään kansanmurhaa käynnissä. Putinin tavoitteena on palauttaa Neuvostoliiton maa-alueita ja ottaa naapurimaita haltuunsa.


Putinin laajemmat tavoitteet on estettävä. Valtioiden yhteistyöllä ja viisailla ulko- ja turvallisuuspoliittilla valinnoilla estämme pahat aikeet. Tämä edellyttää jatkossa yhä enemmän kirkasta realismia kaikilta Euroopan valtioilta.


Vapaus ja demokratia voittavat sorron ja väkivallan, mutta vain jos vapaat kansat ryhtyvät vastarintaan. Hyvä merkki on, että läntiset maat toimivat nyt yhtenäisesti. Putinin Venäjä saa vastaansa tällä hetkellä maailmanlaajuista vastarintaa. Eikä vastalauseet rajoitu vain talouteen, vastustus ulottuu kulttuuriin, urheiluun ja muille aloille myös.


Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalta odotetaan jatkossa paljon. Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa tällä hetkellä. Olemme vakaa eurooppalainen demokratia, vahvalla puolustuksella ja hyvillä läntisillä kumppanuuksilla.


Uhkakuvia ei pidä liioitella, mutta tosiasiat on tunnustettava. Sinisilmäisyyden aikakausi Venäjän kanssa on ohi. Naapurimaa on käynnistänyt täysin järjenvastaisen sodan rauhanomaista kansaa kohtaan keskellä Eurooppaa.


Suomen turvallisuusympäristö on kautta historian syntynyt Euroopan ja Venäjän kehityksen virtauksissa. Suomen turvallisuuspoliittinen asema on muuttunut tällä viikolla. Meidän kannalta suurin kysymys on, mitä seuraavaksi? Kuten presidentti Niinistö sanoi, soitto saattaa synkentyä tulevina vuosina. Haluttiin sitä tai ei.


Ei siis kannata jäädä hokemaan hyviä selontekoja tai muita kotimaan sisäisiä asiakirjoja kovin pitkäksi aikaa.Nyt on kyse siitä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan viisailla ja määrätietoisilla valinnoilla pitää luoda Suomelle rauhaa, vaikka naapurissa onkin Putinin Venäjä. Pään laittaminen pensaaseen ei ole vaihtoehto. Ensimmäinen askel puolueille on tosiasioiden tunnustaminen turvallisuustilanteen muuttumisesta. Vanhoja hokemia ei kannata jatkaa, ne eivät enää pidä paikkaansa.