NATOn ulkopuolelle jättäytyminen olisi liian suurta riskinottoa
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraaville Venäjän vaarallisuus ei tullut yllätyksenä. Venäjän sisäinen ja ulkoinen kehitys ovat menneet vuosi vuodelta synkempään suuntaan. Viimeistään Georgiaan hyökkääminen vuonna 2008 ja siitä alkanut sotilaallinen varustautuminen olivat käännekohtia. Nyt käynnistynyt hyökkäyssota Ukrainaan on jatkumoa tälle kehitykselle. Puheet ovat kovaa luettavaa myös Suomen suuntaan, emmekä voi jäädä odottamaan mahdollisia tekoja. Venäjän sisäinen ja ulkoinen kehitys voi mennä tulevina vuosina nykyistäkin rajummaksi.
Uusi vaarallisempi aikakausi edellyttää Suomelta ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointia. Mikään ei ole tärkeämpää kuin turvallisuus, rauha ja itsenäisyys. Paasikiven ajatuksia mukaillen, naapuria emme voi vaihtaa, mutta turvallisuutta voimme vahvistaa. Suomen on rakennettava oma turvallisuusasema niin vahvaksi, että ennalta estämme sotilaalliset konfliktit. Toimeen on ryhdyttävä välittömästi.
Ensinnäkin, kaikkia nykyisiä turvallisuuspilareita on vahvistettava. EU-maiden rintamaa tulee vahvistaa ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta syventää. USA:n, Ruotsin ja muiden maiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee tiivistää. Kotimaan puolustuskykyä ja maanpuolustustahtoa tulee terästää. Kaikki yhteiskuntamme turvallisuutta vähänkään vaarantavat tekijät, kuten maakaupat, energiariippuvuus, miinasopimukset ja muut virheet on korjattava. Tässä tarvitaan suunnitelmallisuutta, puolueiden yhteistyötä ja määrätietoisuutta – ja vahvaa kansalaisluottamusta.
Nykyiset turvallisuuspilarit eivät kuitenkaan enää riitä. Meidän tulee liittyä Nato-maiden yhteispuolustukseen. Nato perustettiin tuomaan turvaa juuri pienille Euroopan maille. 28 EU maasta 21 kuuluu Natoon. Muut Venäjän rajalla olevat EU-maat ovat liittyneet Natoon, mutta Suomi on jäänyt ulkopuolelle. Kokoomus olisi halunnut viedä Suomen Natoon muiden EU-maiden joukossa jo poutasään aikana, mutta nyt päätökset joudutaan tekemään vaikeampana aikana.
Nato-jäsenyyden suurin hyöty on turvatakuut. Mahdollinen hyökkääjä joutuisi jatkossa ottamaan huomioon Suomen oman sotilasvoiman lisäksi kaikkien Nato-maiden yhteisen sotilasvoiman. Näin vahvat turvatakuut tuovat ennaltaestävän pidäkkeen sotilaalliselle painostukselle tai hyökkäykselle. Rauhan tehtävässään Nato on onnistunut. Yhteenkään Nato-maahan ei ole järjestön yli 70-vuotisen historian aikana hyökätty.
Suomalaiset seuraavat nyt päättäjiä tarkkaan. Enemmistö kansasta on jo kääntynyt Naton kannalle. Eduskunnan, presidentin ja valtioneuvoston vastuu on nyt suuri. Harkinta tehdään huolella, mutta samalla on muistettava, että pienillä kansoilla ei ole varaa viivyttelyyn. Jokaisella kansanedustajalla on oltava mielipide asiaan tänä keväänä. Nato-jäsenyys tulee olemaan historian ketjussa yksi niistä suurista päätöksistä, joista vastuunkantajia kiitellään myöhempinä vuosina.
(Kolumni Kaakon lehdissä 19.3.2022)
