Kokoomuksen puheenvuoro turvallisuuspoliittisessa keskustelussa

Kokoomuksen ryhmäpuhe

Eduskunnan lähetekeskustelu

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 20.4.2022

Antti Häkkänen

Arvoisa puhemies,

Vuonna 1991 Neuvostoliiton romahdus loi toivoa Venäjän demokraattisesta kehityksestä. Hyvin nopeasti se alkoi kuitenkin luisua väärään suuntaan. Mediaa, yrityksiä, oikeuslaitosta ja kansalaisyhteiskuntaa otettiin kontrolliin. Valtaa keskitettiin, otteet kovenivat ja alkoi sotilaallinen varustautuminen.

Suurvallan sisäinen kehitys heijastuu historiasta tutulla tavalla aina myös naapurivaltioihin. Vapauden ja demokratian tielle pyrkiviä rangaistaan ankarasti, aivan kuten Neuvostoliitonkin aikana. Siksi Tshetshenian sota 2000-luvun alussa, siksi Georgian sota 2008, siksi hyökkäys Ukrainaan 2014, siksi Venäjä pommitti siviilejä Syyriassa ja siksi tuore suursota koko Ukrainassa.

Nyt Euroopassa on alkanut uusi vaarallisempi aikakausi. Venäjä haluaa jälleen laajentua väkivaltaisesti.

Arvoisa puhemies,

Suomi on kokenut naapurin historian ja tunnemme nykyiset toimintatavat. Venäjän historialliset käänteet ovat aina vaikuttaneet Suomen turvallisuuteen. Viisaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla turvaamme asemamme ja kestämme myrskyisätkin ajat.

Suomi on sotien jälkeen määrätietoisesti rakentanut polkua länteen ja pitänyt huolta omasta puolustuskyvystä. Läntinen suunta EU-jäsenyyksineen on ollut turvallisuuspoliittinen valinta. Tänä keväänä sen merkitys on suurempi kuin koskaan ennen.

Samalla on selvää, että nyt on otettava kaikki keinot käyttöön turvallisuutemme vahvistamiseksi. Maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden resursseja on lisättävä. Maakauppoihin, energiaan, miinasopimuksiin ja muihin nykyisiin heikkouksiimme on tehtävä korjausliikkeet. Samanmielisten maiden yhteistyötä on tiivistettävä niin EU:ssa kuin kahdenvälisestikin.

Nämä perinteiset turvallisuuttamme vahvistavat pilarit eivät ole paras mahdollinen turva. Suomen tulee hakeutua muiden länsivaltojen tavoin puolustusliitto Naton täysivaltaiseksi jäseneksi.

Arvoisa puhemies,

Nato perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan vapaiden demokratioiden suojaksi. Jäsenyys toisi Suomelle perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaiset turvatakuut.

Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Mahdollinen hyökkääjä joutuisi jatkossa ottamaan huomioon Suomen oman puolustusvoiman lisäksi kaikkien Nato-maiden yhteisen puolustusvoiman. Näin vahvat turvatakuut tuovat ennalta estävän pidäkkeen sotilaalliselle painostukselle tai hyökkäykselle.

Juuri tämän solidaarisuuden vuoksi valtaosa EU-maista on liittynyt Natoon. Yhteisen puolustuksen ja turvatakuiden antama suoja on niin vahva, että se on estänyt hyökkäykset Nato-maihin.

Yhteenkään Nato-maahan ei ole järjestön yli 70-vuotisen historian aikana hyökätty. Rauhan tehtävässään Nato on onnistunut.

Kokoomus on avoimesti ja johdonmukaisesti kannattanut Nato-jäsenyyttä jo 16 vuoden ajan. Olisimme halunneet viedä Suomen Natoon jo poutasään aikana. Nyt päätökset joudutaan tekemään vaikeampana aikana. Tiedämme jäsenyyden riskit. Samalla tiedämme, että riskit Naton ulkopuolelle jäämisessä ovat vielä suuremmat.

Arvoisa puhemies,

Kansainvälinen tilanne on arvaamaton, eikä pienen maan kannata tuhlata yhtään ylimääräistä päivää omaan byrokratiaan. Eduskunnalta edellytetään nyt huolellista, mutta ripeää otetta.

Päätöksentekoa varten jokaiselle kansanedustajalle tulee varmistaa yhdenvertainen tietopohja ratkaisun perustaksi - valiokunnasta riippumatta. Yhteiset tiedot, yhteinen päätös. Siitä syntyy sitoutuminen uuteen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pilariin, joka kestää myös mahdollisia myrskyisiä aikoja.

Eduskunnan olisi keskeytettävä muiden asioiden käsittely Nato-ratkaisun ajaksi. Ei-välttämättömien asioiden keskeyttäminen muutamaksi viikoksi antaisi jokaiselle kansanedustajalle riittävästi aikaa oman kannan muodostamiseen. Äkillisesti muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi Nato-ratkaisu on asetettava kaiken muun eduskuntatyön edelle.

Eduskunnan ei myöskään tule ennalta rajata Suomen Nato-jäsenyyden yksityiskohtia. Kaikista jäsenyyden elementeistä täytyy voida neuvotella. Kansallinen turvallisuus aina etusijalle asettaen.

Arvoisa puhemies,

Nato-jäsenyydestä on käyty keskustelua yli kaksikymmentä vuotta ja selvityksiä Nato-jäsenyyden vaikutuksista on tehty lukuisia. Puolustusjärjestelmämme ja lainsäädäntömme ovat jo valmiiksi Nato-yhteensopivia. Kansa on osoittanut vahvan tuen Nato-jäsenyydelle. Suomi on täysin valmis liittymään.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka pitää rakentaa siten, että se parhaiten varmistaa suomalaisten vapauden ja turvallisuuden uudella vaarallisemmalla aikakaudella. Tämä on eduskunnan perustuslaillisista tehtävistä tärkein. Siksi jokaisen kansanedustajan on aika päättää, onko suomalaisille turvallisempaa olla Naton sisäpuolella vai ulkopuolella.

Kokoomuksen linja on edelleen johdonmukainen: Naton sisäpuolella on turvallisempaa.