Häkkänen Länsi-Savon suurhaastattelussa: Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden rahoitus turvattava

Länsi-Savon haastattelu kokonaisuudessaan tästä linkistä. Nostoja haastattelusta alla:

Eduskuntavaaleissa Häkkänen henkilökohtaisesti sai mojovan potin ääniä, yli 20 000 ääntä Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Määrä on kolmanneksi suurin koko Suomessa. Häkkänen kertoo haastattelussa, kuinka siirtyi oikeusministerin tehtävistä oppositioon, ja miten vaalikausi on sujunut. Haastattelussa nostetaan esille myös tärkeimpiä ajankohtaisia aiheita.

Häkkänen kertoi, kuinka Kokoomus on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi hallituksen talouspolitiikkaan ja "velkaralliin" vaatimalla välikysymyksellä linjanmuutosta.

– Olin myös syksyllä räätälöimässä välikysymystä poliisien määrärahojen puutteesta. Päätettiin, että haastetaan hallitus luottamusäänestykseen, jos poliisien määrärahoja ei turvata. Päivää ennen äänestystä hallituksen pokka petti, ja ne sanoi, että okei, turvataan rahat. Oppositiosta vaikutetaan eri tavalla kuin hallituksesta, Häkkänen sanoi haastattelussa.

Häkkäsen mielestä hallitus toimi väärin myös Suomen rajaturvallisuuden suhteen, kun se ei alkanut aktiivisesti valmistella Suomen lainsäädäntöön hätätilapykälää. Se tarkoittaisi, että Suomi voisi keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen ja sulkea maan rajat tarvittaessa. Oppositio jätti asiasta välikysymyksen marraskuussa, kun tilanne Puolan rajalla tiukkeni Valko-Venäjä ohjatessa sinne Lähi-idästä kotoisin olevia ihmisiä.

Häkkäsen nosti haastattelussa esille myös sen, että venäläisten kiinteistökauppoja säätelevää lakia pitäisi tarkentaa. Marraskuussa Iltalehti uutisoi Puumalan Kotasaaresta, johon venäläinen oligarkki on rakentanut suuria rakennuksia ja muun muassa helikopterikentän. Iltalehden mukaan puolustusministeriössä seurataan tarkasti, mihin tarkoituksiin kiinteistöjä Saimaan syväväylän lähellä käytetään.

Häkkänen oli oikeusministerinä toimiessaan itse mukana luomassa kiinteistökauppojen valvontalakia.

– Vaadittiin tuolloin, että kontrolli pitää tuoda koko Suomeen. Turvallisuuspoliittinen kysymys ei liity vain suoraan Puolustusvoimien strategisesti tärkeiden kohteiden lähelle, kuten nyt nähdään Saimaalla, Häkkänen sanoo.

Suomi ei kuulu sotilasliitto Natoon, mutta Häkkäsen mielestä nyt olisi aika keskustella jäsenyydestä. Venäjän viime aikaisista toimista Häkkänen totesi haastattelussa, että vaikka maa on aiemminkin tehnyt vastaavanlaisia vaatimuksia ja uhitellut, Putinin retoriikka on nyt voimakkaampaa kuin ennen. Venäjä esitti aiemmin joulukuussa vaatimuksia, että sotilasliitto Nato ei saisi laajeta nykyisestään. Lisäksi Venäjä on vienyt Ukrainan rajan läheisyyteen kymmeniätuhansia sotilaita. Myös sotilaallisen uhan näyttäminen on suurimittaisempaa kuin ennen. – Puolueiden pitäisi käydä nyt vakava keskustelu siitä, miten Suomen Nato-optioon suhtaudutaan, Häkkänen sanoo.

Häkkänen luetteli pitkän listan hallituksen virheitä, mutta jotkut toimet saivat Häkkäseltä kehuja.

Keskustan tiedeministeri Antti Kurvinen on kaavaillut korkeakoulukentän keskittämisen sijaan alueellisten korkeakouluverkkojen vahvistamista. Hän on esimerkiksi visioinut Suomen yliopistokeskuksista eräänlaisia "miniyliopistoja", joiden aloituspaikkoja ja koulutusohjelmia lisättäisiin. Myös Mikkelissä on yliopistokeskus, joka sai marraskuussa puoli miljoona euroa toimintansa kehittämiseen.

Länsi-Savo kysyi, kannattaako Häkkänen tällaista linjaa ja pitäisikö samaa linjaa jatkaa tulevaisuudessa. – Absolut, kyllä.

Häkkänen kuitenkin painotti, että korkeakoulupolitiikka ja tutkimus pitää kuitenkin perustua koko ajan laatuun, ja että nykyinen korkeakoulurakenne Suomessa on hyvä.

– Jokaiseen niemennokkaan ei kannata perustaa tiedeyliopistoja. Kauhistelen sitä, että Kurvinen on luvannut Inarista Hankoon joka paikkaan jotain. Mopo on karkaamassa käsistä. En tiedä, mihin tämä johtaa, Häkkänen sanoo.

Häkkänen on ehdolla tammikuun aluevaaleissa ja pitää tulevan hyvinvointialueen yhtenä olennaisena kysymyksenä sitä, saako Etelä-Savon kahden sairaalan malli erillisrahoitusta.

– Meillä on rahoitusvajetta 17 miljoonaa euroa ja meillä ei ole tulossa palkkaharmonisointiin mitään rahoja valtiolta. Vetoan erityisesti keskustaan ja demareihin, että laittaisivat rahoituksen kuntoon ennen kuin aluevaltuusto aloittaa.

Häkkäsen mukaan myös Etelä-Savon erityispiirteet, kuten ikääntyminen ja saaristomaisuus, pitäisi ottaa rahoituksessa huomioon.

– Muuten aluevaltuusto joutuu ensitöikseen leikkaamaan. Keskustalta on kuultu linjauksia siitä, että joka paikkaan turvataan palvelut. Jos se ei hoida kuntoon hallituksessa Etelä-Savon rahoitusongelmaa, niin tämä on täysin epärealistista puhetta, Häkkänen varoitteli.

Hän lisäsi, että rahaongelmat aiheuttavat huonon startin koko aluevaltuustotyölle.

– Jos rahoitusta ei hoideta alussa, mehän saadaan Etelä-Savossa huono lähtö koko hommaan. Meillä tulee kuntien välinen mahdoton riitely tästä hommasta, jos keskusta ei hoida rahoitusongelmaa.