Lasten oikeuksia on parannettava
Syntyvyyden alentuminen ja työikäisten ihmisten väheneminen ovat suuria haasteita hyvinvoinnin turvaamiselle. Toimenpiteitä tarvitaan laajasti. Nyt on erityisesti panostettava yhä vahvemmin lasten ja perheiden asioiden edistämiseen. Se on koko yhteiskuntamme etu.
Tällä vaalikaudella on tehty paljon toimia lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Työtä on määrätietoisesti jatkettava. Suomen velkakierre on saatu oikenemaan ja lapsilla on vakaampi tulevaisuus edessä. Työllisyyden vahva kasvu on tuonut paremman toimeentulon erityisesti niihin perheisiin, joissa on ollut työttömyyttä. Varhaiskasvatusmaksuja on alennettu yhteensä 80 miljoonalla eurolla. Tällä vaalikaudella myös päätimme 10 miljoonan euron tasa-arvorahasta, jolla haastavilla alueilla toimivat päiväkodit voivat esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja tai lisätä henkilöstöä. 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu on aloitettu ja sitä on päätetty jatkaa ja laajentaa. Kokoomus haluaisi tehdä esiopetuksesta kaksivuotista: Jokainen 5-6 -vuotias saisi osallistua maksutta 20h/vko. Laadukas varhaiskasvatus vahvistaa tasa-arvoa ja helpottaa lapsen koulupolun alkua.
Monia muitakin toimia lapsen oikeuksien kohentamiseksi on tehty. Alaikäisten avioliittoja ei jatkossa enää sallita Suomen lainsäädännössä. Aloitteestani rikoslakiin lisättiin uusi rangaistussäännös törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tulee kovemmat rangaistukset. Tekijät pitää saada vastuuseen ja teoista on saatava tuntuva rangaistus.
Näiden lisäksi yksi merkittävistä tämän vaalikauden hankkeista on ollut lapsenhuoltolain uudistus. Lait tulevat voimaan vuoden lopulla. Tarkoituksena on ollut parantaa lasten asemaa erotilanteissa. Keskeisenä tavoitteena on myös parantaa lapsen edun toteutumista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Uutta on se, että lapselle voidaan jatkossa vahvistaa oikeus tavata läheistä henkilöä. Nyt tapaamisoikeus on voitu vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille. Edellytyksenä olisi se, että lapsella ja tällä läheisellä henkilöllä on ollut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. On ollut sydäntä särkevää kuulla tilanteista, joissa lapselle läheinen aikuinen, esimerkiksi isovanhempi, on joutunut syrjään lapsen elämästä lapsen vanhempien riitaisan eron yhteydessä.
Jatkossa laki antaa entistä laajemmat mahdollisuudet sopia lapsen huolto ja tapaamisoikeus lapsen ja perheen tarpeita vastaavalla tavalla. Hyväksytyssä uudistuksessa otetaan myös huomioon yhteiskunnassa tapahtunut kehitys mm. tunnustamalla vuoroasuminen lapsenhuoltolaissa. Niin vanhempien, mutta myös meidän päättäjien on muistettava ja toimissamme korostettava sitä, että yhteinen vanhemmuus ei pääty eroon, ja että lapsen hyvinvointi on aina asetettava etusijalle. Työtä on jatkettava.