YLE: Antti Häkkänen: Epäkohtiin ei saa turtua, vapaakaupasta puhuttava ymmärrettävästi

Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkimainingeissa kansanedustajat Antti Häkkänen (kok.) ja Suna Kymäläinen (sd.) luottavat Euroopan unioniin.

Antti Häkkänen otti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin Ylen Kaakkois-Suomen toimitusten kansanedustajadebatissa keskiviikkona.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos yllätti monet suomalaiset. Amerikkalaisten protestimielialan voimakkuutta ei vielä ennen vaaleja Euroopassa nähty ja ymmärretty – tai haluttu ymmärtää. Parhaillaan Euroopassa vieraileva Barack Obama varoitti juuri puheessaan Eurooppaa raa'an nationalismin noususta.

Monimutkaisista ilmiöistä puhuttava kirkkaasti

Kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen listaa yhdysvaltalaisten keskeisiä huolia: globalisaatio, työpaikkojen häviäminen, terrorismi ja rajavalvonta.

– Yksi keskeinen tekijä oli "Washington is broken"-hokema, jossa sanottiin, että eliitti elää kuplassaan, eikä ymmärrä enää tavallista kansaa. Samansuuntaista keskustelua oli myös Iso-Britanniassa, koettiin että tehdastyöpaikkoja oli hävinnyt ja siirtolaisia tulee Puolasta viemään työpaikkoja.

Häkkäsen mukaan Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat kuitenkin globalisaation suurimpia voittajia, jotka ovat hyötyneet eniten vapaasta kaupankäynnistä, niin turvallisuuden kuin talouden osalta.

Vapaakauppa on kansanedustajan mielestä lääke myös Suomen talouden kehittymiseen. Tämä on pieni, vientivetoinen maa, jonka elinehto on kaupan esteiden purkaminen, ajattelee Häkkänen.

– Vapaakaupan puolustaminen on hyvin monimutkainen ilmiö, jota poliitikkojen pitäisi kyetä selittämään paljon kirkkaammin, että miksi se on Suomen etu, kertoo Häkkänen muutosehdotuksensa.

Kansanedustajat luottavat yhä Euroopan unioniin

Presidentiksi valittu Trump on tehnyt selväksi, että hän on niin kutsutun reaalipolitiikan ystävä. Se tarkoittaa, että ratkaisut tehdään vallitsevan turvalliisuuspoliittisen tilanteen mukaan, ei nojaten jaloihin periaatteisiin. Suomessakin on pohdittu, miten selviytyä tulevaisuudessa arvaamattomaksi heittäytyneen Venäjän naapurissa.

Turvallisuuspolitiikassa Antti Häkkänen nojaisi nyt vahvasti Euroopan unioniin, vaikkei sillä toistaiseksi omaa puolustusta olekaan.

Häkkänenkin muistuttaa, että Suomen liittyminen unioniin 1990-luvulla oli ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Hänen mukaansa olisi Suomen etu, jos Euroopan puolustusta kehitettäisiin jatkossa enemmän EU:n ympärille. Tähän saakka Euroopan turvallisuuspolitiikka on nojannut vahvasti Natoon, jonka jäseniä valtaosa unionin jäsenmaista on.

– Se, että jonkun kurkkudirektiivin tai jonkun muun täysin epäolennaisen asian takia ryhdyttäisiin EU-eroa pohtimaan, olisi täysin kohtuutonta tilanteessa, jossa tiedetään, että EU on meidän vahvin turvallisuuspoliittinen kytkös länteen tällä hetkellä, sanoo kansanedustaja Antti Häkkänen.