Antti Häkkänen: Koulutuksen uudet tuulet

Hallituksen työlista koostuu tällä hetkellä valtavista kokonaisuuksista. Julkinen talous on tasapainotettava ja velkaantuminen katkaistava. Suomalaisen työn kilpailukyky on palautettava ja työttömyyden kasvu saatava pysähtymään. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on saatava kestävälle pohjalle ja yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja on perusteellisesti uudistettava.

Savotta on laaja ja haastava. Erityisen haasteellisen tilanne on taloudellisen menestyksen perustana olevan koulutuksen ja osaamisen kentällä. Digitaalinen palvelutalous tuo historiallisen voimakkaan murroksen työelämän osaamisvaatimuksiin. Teollinen internet, robotisaatio, big data, avoin data, pilvipalvelut, 3D-tulostus ja muut teknologiat haastavat nykyiset työelämässä vaadittavat tiedot ja taidot.

Koulutusta tulisi päivittää ja uudistaa uuden aikakauden haasteisiin. Taloustilanteesta johtuen jaossa ei ole kuitenkaan yhtään löysää euroa, mutta silti tulisi kyetä uudistumaan.

Merkit osaamistason laskusta ovat olleet nähtävissä tutkimuksissa. Vuoden 2009 PISA tutkimuksessa oli jo merkit osaamistason laskusta ja vuoden 2012 tulokset varmistivat tämän trendin. Keskeinen huomio tutkimuksista on myös se, että vaikka koulumme ovat tietotekniseltä tasoltaan hyviä, niin emme kuitenkaan ole onnistuneet riittävän hyvin valjastamaan teknologiaa oppimisen työkaluksi.

Hallituksen kärkihankkeilla vauhditetaan keskeisiä koulutuskentän kipukohtia. Esimerkiksi uusiin oppimisympäristöihin ja digitaalisiin materiaaleihin panostaminen ovat kärkihankkeena. Uuden teknologian hyödyntäminen oppimisessa voi myös lisätä opiskelumotivaatiota ja innostaa löytämään juuri itselle sopiva tapa oppia. Opiskelumotivaatio on tällä hetkellä kateissa valitettavan usealta nuorelta.

Uusien työkalujen hyödyntäminen edellyttää opettajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tulevaisuudessa keskeiseen roolin nouseekin opettajankoulutuksen ja opetustyön korkean tason ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen. Opettajien osaamisen kehittämiseen panostetaan merkittävät 50 miljoonaa euroa seuraavana kolmena vuotena jo nykyisten määrärahojen lisäksi.

Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusta, sääntelyä ja ohjausta uudistetaan ja työelämään siirtymistä nopeutetaan. Nuorisotakuuta kehitetään yhteisötakuun suuntaan, jossa vastuu nuoren tulevaisuuden polusta olisi yhdellä taholla.

Korkeakoulujen puolella vahvistetaan oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Tavoitteena on luoda vahvoja osaamiskeskittymiä, joissa alueiden omat vahvuudet toimivat uuden kasvun pohjana. Taloustilanteen edellyttämät leikkaukset ja kiristyvä kilpailu maailmalla edellyttävät rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätään vain jos erikoistumme nykyistä enemmän: kaikissa korkeakouluissa ei tarvitse tehdä kaikkea.

Suomi eli viimeisen vuosikymmenen Nokian ja Pisa-tulosten huumaa. Valitettavasti tämä loi myös harhan automaattisesta kärkipaikasta kansainvälisessä osaamiskilpailussa. Jatkuvan uudistamisen ja ketteryyden periaatteet unohdettiin. Nyt on viimeinen hetki kohdata tosiasiat. Hallitus on päättäväisillä koulutusjärjestelmän kehittämistoimilla muuttamassa tätä suuntaa. Tulevaisuuden osaamispohjaa uudistettaessa on pidettävä kirkkaana mielessä koko koulutuksen ketju: laadukas varhaiskasvatus luo pohjan huippuosaamiselle.

Kolumni Länsi-Savon lehdessä