Kokoomuksen Häkkänen pakolaisten vastaanotosta: Akuutti kriisi pitää hoitaa, mutta pitkällä jänteell

”Vastaanottokeskusten perustaminen on maakunnissa erityisesti suurten kaupunkien vastuulla, sanoo

eteläsavolainen kansanedustaja Antti Häkkänen.

Euroopan pakolaistilanne vaatii nopeita korjaavia liikkeitä, linjaa kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Antti Häkkänen. Häkkäsen mukaan pakolaistulvaa pitää ratkaista kahdessa osassa.

– Ensin on tämä meneillään oleva akuutti tilanne ja sitten on erikseen pitkäjänteiset ratkaisut. Suomessa on laaja yhteinen näkemys siitä, että tämä kriisi on valtavan iso. Se ei ratkea sillä, että kaikki köyhistä ja kurjista maista olevat ihmiset siirretään Eurooppaan, sillä se ei ole pitkäjänteistä. Kuitenkin tässä tilanteessa täytyy tehdä nopeita korjaavia liikkeitä, Häkkänen pohtii.

Nopeaksi korvaavaksi toimenpiteeksi Häkkänen nimeää esimerkiksi Suomen viranomaisten resurssien turvaamisen turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyssä.

– Resursseja pitää pystyä nostamaan ja hyväksymään se tosiasia, että akuuttia ongelmaa on kyettävä hoitamaan. Ketään ei voi jättää kuukausiksi tai vuosiksi käsittelyjonoihin.

"Kaakkois-Suomen pitää myös kantaa vastuunsa"

Jos Suomessa jatkossa myönnetään turvapaikkoja aiempaa enemmän, on Häkkäsen mukaan selvää, että ihmisistä pidetään hyvää huolta.

– Ketään ei voi jättää kadulle tai sillan alle asumaan. Valtion pitää kaivaa riittävät resurssit näiden vastaanottokeskusten ylläpitoon kuntatasolle.

Häkkäsen mukaan vastaanottokeskusten perustamisessa maakuntien suuremmilla kaupungeilla on suurin vastuu.

– Kaakkois-Suomen pitää myös kantaa vastuunsa. Jokaisen maakunnan ja alueen pitäisi väestömääräsuhteessa kantaa vastuunsa. Erityisesti suuremmilla maakuntien kaupungeilla on keskeinen vastuu tämän taakan jakamisessa.

Tällä hetkellä Kaakkois-Suomessa Joutsenossa sijaitsee Suomen suurin vastaanottokeskus, joka kaipaa lisää tilaa. Myös Kotkassa sijaitsee vastaanottokeskus, joka myös painii tilaongelmien kanssa.

Etelä-Savon alueella ei vastaanottokeskuksia toistaiseksi ole, mutta Mikkelin kaupunginhallitus on näyttänyt vihreää valoa Punaisen ristin alustaviin tiedusteluihin vastaanottokeskuksen perustamisesta Mikkeliin.

Häkkänen ymmärtää joidenkin kuntien kielteiset kannat, mikäli ne perustuvat esimerkiksi taloudelliseen tilanteeseen.

– Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Forssasta on lausuttu, että on kestämätön ratkaisu turvapaikanhakijoiden Suomeen ottaminen. Sitä ajatusta en jaa. Jos valtakunnan tasolla päätetään, että Suomi hoitaa akuuttia kriisiä, niin sitten näitä vastaanottokeskuksia tulee ympäri Suomen. Jos kuitenkin kunta on esimerkiksi konkurssikypsä, niin siinä ymmärrän jotenkin sen ratkaisun, Häkkänen linjaa.

Toimintaa pitää keskittää myöhemmin lähtömaihin

Häkkänen uskoo, että Suomen kantokyky tulee kuitenkin jossain vaiheessa vastaan. Tällöin katse pitää kääntää lähtömaihin.

– Kansakuntien väliset elintasoerot, turvallisuuteen liittyvät erot sekä hädänalaiset tilanteet ja konfliktit ovat syitä, mistä pakolaisuus kumpuaa. Tämä on iso globaali kysymys ja EU:n pitää hakea yhteinen näkemys siihen, että kuinka autetaan lähtömaita vakauttamaan olonsa, jotta ihmiset eivät lähde karkuun, Häkkänen sanoo.

Häkkäsen mukaan Suomessa tehtävät rajut kehitysyhteistyörahojen leikkaukset eivät estä auttamista lähtömaissa.

– Lähtömaiden auttaminen on monitahoista. Afrikan ja Lähi-idän maissa pitää tiedostaa, että ongelmana on paljon historiallisia tekijöitä. Hallitukset toisensa jälkeen ovat olleet epävakaita. Ne eivät luo demokraattisia olosuhteita tai markkinataloutta. Perustavan laatuisiin ongelmiin vaikuttaa laaja-alainen kansainvälinen yhteistyö, missä kehitysapu on yksi osa ja ulkopolitiikka yksi osa. Myös vapaakauppa, vienti ja markkinatalouden edistäminen ovat tärkeitä, jotta näihin maihin saadaan tuloja, että päästään normaaliin länsimaiseen toimintaan mukaan, Häkkänen linjaa.

Suomen pakolaiskiintiöitä tarkastellaan syksyllä.

– Se on syytä käydä perusteellisesti läpi. Pakolaiskiintiön nostaminen Suomessa ei suuntaan tai toiseen ratkaise, kun kyseessä on 60 miljoonaa pakolaista, Häkkänen pohtii. ”