Häkkänen kannustaa toimiin sotea odotellessa

Alueellisessa kehitystyössä ei kannata

Häkkäsen mielestä odotella valtion soteratkaisuja.

Kansanedustajat Kaj Turunen ja Hanna Kosonen eivät usko maakunnan muotoisiin itsehallintoalueisiin.

Mäntyharjulainen kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että maakunnissa kannattaa kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä, koska sote-uudistuksen tuomat kustannussäästöt syntyvät nimenomaan siitä.

Häkkänen arvioi, että itsehallintomallin ja etenkin sote-palvelujen rahoitusmallin valmistelu vie vuosia, joten alueellisessa kehitystyössä ei kannata jäädä sitä odottamaan.

– Itsehallintomalli edellyttää todennäköisesti verojärjestelmän muuttamisesta. Se on suuri ja dramaattinen muutos koko kuntatalousjärjestelmässä.

Etelä-Savon kuntien, Savonlinnaa lukuun ottamatta, on määrä syksyllä päättää yhteisen sotekuntayhtymän perustamisesta. Suunnitelma on Häkkäsen mielestä oikeansuuntainen. Häkkänen ei näe suurta ylimääräistä ongelmaa siinä, jo tuleva itsehallintoalue on erilainen kuin valtakunnallista ratkaisua odoteltaessa perustettavan kuntayhtymän alue. – Ongelmia tulee itsehallintoalueisiin siirryttäessä joka tapauksessa eri puolilla maata.

Antti Häkkänen on Etelä-Savon sote-tuotantoalueen ohjausryhmän puheenjohtajan Markku Häkkäsen poika.

Savonlinna ei ole mukana Etelä-Savon sote-tuotantoalueen valmistelussa, vaan kaupunki pyrkii Pohjois-Savon sote-tuotantoalueeseen. Savonlinnalaiset hallituspuolueiden kansanedustajat Hanna Kosonen (kesk.) ja Kaj Turunen (ps.) ovat sitä mieltä, että ainakaan Savonlinnalla ei ole kiirettä uusien kuntayhtymien perustamiseen ennen kuin hallitus linjaa itsehallinnollisten sotealueiden määrän valtakunnassa.

Hallitusohjelman mukaan alueita perustetaan enintään 19. Kosonen arvioi, että linjaus alueiden lukumäärästä saadaan jo vuoden 2016 syksyllä.

– Ainakin siihen asti pitäisi malttaa odottaa.

Kosonen arvioi, että jako tuskin on nykyisten maakuntarajojen mukainen. Sairaaloiden erikoistumisen ja säästöjen kannalta olisi Kososen mukaan järkevää, että alueita olisi vähemmän.

– Oikeastaan ei pitäisi puhua maakuntamallista, koska se kuulostaa siltä, että hirttäydytään nykyisiin rajoihin. Puhutaan maakuntamallin sijaan vaikka keisarikuntamallista, Kosonen sanoo.

Vaikka lopullinen keisarikunta ei olisi maakunta, saattaa Kososen mielestä olla peruteltua muodostaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelle joitakin väliaikaisia järjestelyjä, jos niitä tarvitaan potilaiden joustavan hoidon turvaamiseksi.

Turusen mielestä Savonlinnan kannattaa odottaa Kuopiosta vastausta siihen, pääseekö Savonlinna mukaan Pohjois- Savon valmisteluun.

Myös Turusen mielestä alueita pitää olla vähemmän kuin 19. – Niitä kuitenkin pitää olla enemmän kuin viisi, mitä viime hallituskaudella suunniteltiin. Esimerkiksi 12–15 aluetta olisi sopiva luku, johon istuisivat hyvin Savonlinnan suunnitelmat pyrkiä Kuopion alueeseen.

Kuntayhtymien perustamisen kaltaiseen raskaaseen prosessiin kannattaa Turusen mielestä lähteä vasta, kun itsehallintoalueiden rajat on selvillä.