Häkkänen Ylelle hallituksen keväästä: "Ollaan aika kovan paikan edessä" – Työllisyyttä aio

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Antti Häkkäsen mukaan kaikki keinot kootaan pöytään työssäkäynnin lisäämiseksi.

Hallituskauden puoliväli lähestyy, ja hallitus valmistautuu välitilinpäätökseen eli puoliväliriiheen, jossa arvioidaan hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista ja säädetään loppuvaalikauden politiikkaa tarkoituksenmukaiseen asentoon. Kaukaa viisaasti puolivälisymposium on siirretty huhtikuun loppuun, jolloin kuntavaalit on saatu alta pois ja karvaaltakin maistuvia päätöksiä on jouhevampaa tehdä.

– Ensisijaisesti keskitytään työllisyyttä parantaviin toimiin ja kasataan kaikki keinot pöytään, että laskelmien mukainen kahden miljardin talousvaje saadaan kurottua kiinni työllisyyttä vahvistavilla keinoilla, sanoo kokoomuksen varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustaja Antti Häkkänen Ylen kansanedustajatentissä.

72 prosentin perävalot

Viimeksi tammikuun lopussa riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto piti selvänä, että hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste on karkaamassa horisonttiin. Häkkäsen mielestä on kuitenkin liian yksioikoista ajatella, että menoleikkaukset tai veronkorotukset olisivat näin ollen ainoa keino saada valtion velkaantuminen kuriin.

– Nimenomaan tässä tilanteessa pitää ensisijaisesti vahvistaa työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

– Mutta sitten ollaan aika kovan paikan edessä, jos tarpeellisia toimenpiteitä ei saada aikaiseksi. Joudutaan pohtimaan, annetaanko velan yhä kasvaa, vai onko vaihtoehtoisia keinoja.

Häkkäsen mukaan pelkät veronkorotukset ovat joka tapauksessa "loppuun katsottu tie" ja "helppo lääke" johon tartutaan, kun uudistuksia ei uskalleta tehdä.

– Suomen pientä orastavaa talous- ja työllisyyskasvua ei pidä sillä tukahduttaa, että nyt ruvetaan korottamaan veroja.

Millaisia konkreettisia toimia huhtikuun riihestä sitten on odotettavissa? Kovin paljon Häkkänen ei lähde ennakoimaan, mutta ainakin työllisyyden parantamiseen haetaan keinoja laajalla skaalalla.

– Esimerkiksi työllistämisen kynnystä pitää madaltaa monella tapaa. Monelle yrittäjälle työllistämisen sivukulut ovat aika korkeat, ja se on etenkin pienyrittäjille erittäin hankala tilanne.

– Lisäksi yksi kokonaisuus on myös osaamisen ja tutkimuksen kehittäminen. Puhutaan korkeakoulujen rahoitusmalleista, jotka tukisivat opetuksen ja tutkimuksen saamista vakaammalle pohjalle.