top of page

Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen kärkiasiaksi

Laadukkaat ja helposti saatavat sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat jokaiselle. Suomi käyttää edelleen ennätyssummia rahaa hyvinvointipalveluihin, mutta valitettavasti ne eivät toimi vieläkään riittävän hyvin.


Sote-uudistus keskittyi hallintoon, eikä palveluihin. Nyt on asetettava käytännön palvelujen kehittäminen tärkeimpään rooliin. Ikääntyvä väestö, koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon uudenlaisiin haasteisiin. Jokaisen on kuitenkin päästävä hoitoon ja hoivaan silloin kun sitä tarvitsee. Jonoissa syntyy kärsimystä, huolta ja kustannuksia kun ihmiset odottavat hoitoonpääsyä.



Terveyskeskusten ruuhkia on helpotettava ja niiden toimintaan on panostettava. Terveyskeskukset ovat olleet Suomalaisen terveydenhuollon kivijalka jo pitkään. Jos terveydenhuollon kivijalka ei ole kunnossa hoito painottuu erikoissairaanhoitoon. Siksi hoitoon ja lääkärille pääsyyn on tehtävä parannuksia. Myös erikoissairaanhoidon puolella resurssit, laitteet ja henkilökunnan vaje on laitettava yhteisellä tahtotilalla kuntoon.

Julkisiin palveluihin tarvitaan vastuuta järjestetyistä palveluista. Julkisilla varoilla tarjottavan hoidon on oltava laadukasta ja jatkuvaa. Hoitoa on saatava hoitotakuuajan puitteissa. Tällä hetkellä hoitotakuuaikojen ylittämisestä ei seuraa sanktiota. Toiminnoista ja sanktioista on sovittava, jotta toiminta aidosti tehostuu. Esimerkiksi elämänlaatua parantavia leikkauksia, tutkimuksia tai ympärivuorokautisen hoivan paikkaa ei ole inhimillistä odottaa kuukausitolkulla. Palveluihin tarvitaan myös laatulupaus.

Hoitoonpääsyn turvaamiseksi ja hoitojonojen vähentämiseksi olisi järkevää korottaa Kela-korvausta sekä käyttää palveluseteliä. Ihmisten valinnanvapautta tulee lisätä.

Ikäihmisten on päästävä yhdenvertaisesti hoitoon ja saatava laadukasta hoivaa riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko hänellä omaisia ajamassa oikeuksia. Kotihoidon toimiviin toimintatapoihin ja ajantasaisiin hoito- ja lääkäripalveluihin on panostettava. Ympärivuorokautiseen hoivaan on päästävä, jos kotona ei enää pärjää. Koko vanhuspalveluiden kokonaisuus eli ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoa, ikäihmisten perhehoitoa ja omaishoitoa tulee arvioida ja kehittää kokonaisuutena. Ihmiselle on löydyttävä yksilöllisiä ratkaisuja elää turvallista vanhuutta.

Mielenterveyden ongelmat on yksi suurimmista kansansairauksistamme ja yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle. Silti niiden hoito on täysin aliresursoitu, ja mielenterveyspalveluihin on vaikea päästä ikäryhmään katsomatta. Panostuksia terveyteen sekä työ-, opiskelu ja toimintakykyyn on tehtävä määrätietoisesti.

Nuorten jaksamisesta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Syrjäytymistä, koulukiusaamista, mielenterveysongelmia ja käytösongelmia ilmenee lapsilla valitettavan varhain ja niiden määrä on vain kasvanut. Moni nuori tarvitsee oppilashuollon tukitoimia oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan apuna. Kevyitä, uusia matalan kynnyksen perhepalveluita on saatava käyttöön, jotta voidaan ennaltaehkäistä lastensuojelun tarvetta. Vastuu ongelmien kanssa painivasta nuoresta on saatava muutamalle viranomaisille ja tiedon on liikuttava yli kuntarajojen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen pohjasta ja kestävyydestä on pidettävä huolta. Ilman kestävää taloutta emme kuitenkaan voi varmistaa toimivaa terveydenhuoltoa ja ihmisten tarvitsemia riittäviä palveluita. Meidän on huolehdittava, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus nauttia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hedelmistä.

Comentários


Tilaa Antin eduskuntakirje!

Tilaaminen onnistui! Ollaan yhteydessä!

bottom of page