Nato-keskustelun puheenvuoro

Arvoisa puhemies! Venäjä on hyökkäyssodallaan jälleen kerran osoittanut olevansa Euroopalle tärkein uhkatekijä eurooppalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Venäjän historia tunnetaan hyvin: se on tsaarin ajoista, Neuvostoliiton ajoista lähtien ollut Euroopan keskeisin turvallisuusuhka, ja niin se on myös Putinin aikana. Kuten presidentti Niinistö sanoi oivasti, naamiot on nyt riisuttu, ja sen johdosta myös Suomen eduskunta on tehnyt kirkkaan johtopäätöksen Venäjästä. Ei siis yleisestä hähmäisestä turvallisuustilanteesta, vaan nimenomaan Venäjän aiheuttamasta turvallisuustilanteesta, ja Suomi on tehnyt omat johtopäätökset. Liitymme Natoon, vahvistamme omaa puolustusbudjettiamme merkittävästi ja tiivistämme kansainvälisiä kumppanuuksia läntisten kumppanimaiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Tämä Nato-jäsenyys ja sitä edeltänyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttavat Euroopan turvallisuusjärjestystä perusteellisesti. Monet Euroopan maat ovat kuvitelleet, että perinteinen sodankäynti on Euroopasta poistunut jo kauas historiankirjoihin. Tämä ei kuitenkaan nyt pidä paikkaansa. Sen takia Saksassa, Ranskassa ja monissa muissa maissa joudutaan nyt miettimään uudelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita. Myös Suomessa Nato-jäsenyys tarkoittaa selkeää muutosta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Aiemmat keskeiset murroskohdat ovat totta kai olleet maailmansodan jälkeen, kun jouduimme tekemään YYA-sopimuksen ja rakentamaan oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytännössä sodan voittaneena valtiona mutta häviäjien joukkoon painettuna maana. Jouduimme YYA-sopimuksen kurimuksessa vuosikymmenien ajan rakentamaan puolueettomuuspolitiikkaa, joka ei lähtenyt aina kaikista meidän omista lähtökohdistamme. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen pystyimme käytännössä liittymään Euroopan unioniin, irtautumaan YYA-sopimuksesta ja lähtemään myös Nato-kumppanuusohjelmaan läntisten maiden kanssa. 90-luvun alku merkitsi selkeää uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaiheen alkua.

Nyt on nähtävissä, että tämän vuoden Putinin hyökkäyssota muuttaa perusteellisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää historiallista ajanjaksoa niin, että Euroopassa Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, Euroopassa kaikki maat muuttavat pitkäaikaisesti käsitystään Venäjästä. Venäjän kanssa kahdenväliset kumppanuudet, Euroopan talousyhteistyö, energiayhteistyö, vedetään jäihin. Euroopan lähes kaikki maat nostavat puolustusbudjettejaan ja varautuvat perinteiseen sodankäyntiin ja sodan uhkiin. Tämän lisäksi Nato selvästi terävöityy, ja on edelleen kirkastettu, että Venäjä on keskeisin uhkatekijä kaikille Nato-maille. Siinä mielessä Putinin vuoden takaiset puheet omasta, uudesta turvallisuusjärjestystavoitteesta ovat kääntyneet täysin päinvastaiseen suuntaan, ja nyt Eurooppa ja länsi ovat paljon vahvempia ja yhtenäisempiä vastaamaan Venäjän aiheuttamaan uhkaan.

Suomen Nato-jäsenyysprosessi on tehty laajassa, hyvässä yhteistyössä kaikkien puolueiden kanssa, eduskunnan, hallituksen ja presidentin välillä. Tämä yhteistyö pitää pitää edelleen hyvissä kantimissa loppuun asti. Tiedämme, että pari maata on vielä ratifioimatta jäsenyyshakemuksemme, mutta se tulee menemään maaliin aivan varmasti. Pidetään pää kylmänä ja hermot rauhallisena, ja eduskunta hoitaa oman prosessinsa hyvällä yhteistyöllä loppuun asti. Sillä myös lähetämme vahvan signaalin Suomesta ulospäin: päättäväinen maa puolustaa yhtenäisesti omaa vapauttaan ja itsenäisyyttään ja tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisut riippumatta ulkovalloista.

Puhe täysistunnosta13.12.2022 hallituksen esityksestä eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi.