Oikeusministeri Häkkänen: Turhaa byrokratiaa karsittava yhdistystoiminnasta - uusi kevyempi yhdistys

Tiedote 15.3.2019 Monipuolinen yhdistystoiminta on edellytyksenä demokraattisen oikeusvaltion toiminnalle. Jokaista suomalaista tulee kannustaa osalliseksi yhteiskuntaan. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä tulee edelleen vahvistaa lähivuosina, linjasi oikeusministeri, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen Yhdistysrekisterin 100-vuotisjuhlassa.

- Sata vuotta sitten Suomessa mahdollistettiin vapaa yhdistystoiminta. Järjestökentällä on ollut yhteiskuntamme rakentamisessa erittäin merkittävä rooli. Kansalaisyhteiskunnan toimijoita tarvitaan julkisen keskustelun osapuolena, jotta kaikki eri näkökulmat tulevat kuulluksi, Häkkänen totesi.

Yhdistystoiminta on ollut viimevuosien aikana murroksessa. Yhä merkittävämpi osa toiminnasta on vapaampaa toimintaa, eikä välttämättä nykyinen yhdistyslainsäädäntö anna riittäviä keinoja.

- Yhdistyslainsäädännön tehtävänä on varmistaa, että kansalaisyhteiskunnalla on toimivat pelisäännöt. Tarvitsemme kansalaisyhteiskunnassa sekä nykymuotoista rekisteröityjen yhdistysten toimintaa, että vapaamuotoisempaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Jokaiselle yhdistykselle tulee antaa mahdollisuus tehdä omista lähtökohdistaan käsin sellaista toimintaa, kuin ne itse haluavat. Mielestäni nyt on tarpeen arvioida, riittääkö nykyinen yhdistyslaki tällaisen vapaamuotoisemman kansalaistoiminnan tukemiseen vai tarvitaanko uutta lainsäädäntöä. Oikeusministeriössä on nyt aloitettu tällainen arviointityö, kertoi Häkkänen

Uuden, kevyemmän yhteisömuotoisen kansalaistoiminnan kohderyhmiä ovat mahdollisimman laajasti perinteisen yhdistystoiminnan yhteydessä toimivat sekä vapaamuotoisemmat kansalaistoimijat. Esimerkiksi tällaista toimintaa ovat vapaamuotoiset Facebookin tai Whatsappin välityksellä toimivat, tietyn tarkoituksen toiminnaksi perustetut ryhmät tai erillisten tapahtumien kuten esimerkiksi Ravintolapäivän järjestäjät.

- Viranomaisten tulee pyrkiä osaltaan mahdollistamaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Viranomaistoiminta ei saa muodostaa yhtään ylimääräistä rasitetta vapaaehtoistoiminnalle. Sääntelyn tulee olla järjestötoimintaa mahdollistavaa, ei rajoittavaa, Häkkänen totesi.

Häkkänen muistutti myös kansalaisyhteiskunnan tärkeästä roolista lainvalmistelussa.

- Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli lainvalmistelutyön kannalta. On hyvin harvoja lakihankkeita, joissa yksikään kansalaisyhteiskunnan toimija ei olisi millään tavalla mukana. Kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuvat lähes poikkeuksetta merkityksellisiin lakihankkeisiin, jotta näissä saadaan tuotua esille eri näkökulmat lakiehdotukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pidän tärkeänä, että lainsäädäntötyöhön osallistuvat käyvät jatkossa yhä aktiivisempaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, Häkkänen totesi.

Lisätietoja: Erityisavustaja Lauri Koskentausta, puh. 02951 50131