Oikeusministeri Häkkänen: Liian moni kärsii velkaongelmista

Näin pikaluottojen säännöt muuttuvat – ”liian moni kärsii”

Oikeusministerin mukaan uudet rajat alentavat kuluttajaluottojen hintoja estämättä luotonantoa.

 

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitteli keskiviikkona eduskunnan täysistunnolle kuluttajaluottojen säännösten muuttamisen. Häkkänen aloitti toteamalla, että ”liian moni ihminen kärsii velkaongelmista nykyään”.

 

Ministerin mukaan ulosottovelallisia oli viime vuoden lopussa noin 246 000 ja maksuhäiriöistenkin henkilöiden määrä on jo yli 380 000.

 

– Ylivelkaantumisen taustalla on lukuisia erilaisia syitä, eikä ongelmaan ole helppoja lääkkeitä. Tarvitsemme lääkkeiksi laajasti erilaisia keinoja: ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemistä esimerkiksi taloudenhallintataitoja parantamalla, vastuullisten luottomarkkinoiden tukemista ja velkaongelmissa olevien auttamista. Olen oikeusministerinä edistänyt ongelmaan puuttumista laaja-alaisella keinovalikoimalla, Antti Häkkänen sanoi.

 

Näitä toimia ovat olleet esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnan lisääminen, ulosottovelallisen työllistymisen kannusteiden parantaminen ja positiivisen luottotietorekisterin selvittäminen.

 

Kalleimpien kuluttajaluottojen aiheuttamiin velkaongelmiin puuttuminen kuuluu samoihin toimiin.

 

– Nyt käsittelyssä olevan esityksen tarkoituksena on kohtuullistaa ja selkeyttää kuluttajaluottojen hinnoittelua. Korkokattoa esitetään laajennettavaksi ja kiristettäväksi. Pyrimme ehdotuksella tukemaan vastuullisten luottomarkkinoiden toimintaa ja auttamaan ihmisiä välttämään velkakierrettä, ministeri totesi.

 

Nykyisin kuluttajaluottojen korkokatto koskee vain alle 2 000 euron luottoja. Todellinen vuosikorko tällaisella luotolla saa olla enintään 50 prosenttia. Lakiehdotuksella korkokatto laajennettaisiin koskemaan kaikkia muita kuluttajaluottoja, paitsi esinevakuudellisia asuntoluottoja.

 

Korkokaton piiriin tulisivat siis myös yli 2000 euron suuruiset luotot ja kaikki hyödykesidonnaiset luotot. Korkokatto määriteltäisiin nykyisestä poikkeavasti siten, että laissa asetettaisiin yläraja nostetulle luotolle perittävälle korolle.

 

– Yläraja ehdotetaan asetettavaksi 30 prosenttiin. Korkokatto-mallin muutoksella pyritään siihen, että sääntely olisi nykyistä tehokkaampaa ja sen noudattaminen ja valvonta yksinkertaisempaa.

 

– Ehdotettu raja on arvioitu sellaiseksi, että se vaikuttaa kalleimpien kuluttajaluottojen hintoihin niitä alentavasti ilman että se estää kannattavan luotonantotoiminnan harjoittamisen tulevaisuudessa. Markkinoilla on nykyisin tarjolla esimerkiksi luottoja, joiden vuotuinen korko on yli 100 prosenttia ja todellinen vuosikorko jopa useita satoja prosentteja. Korkokattoa asetettaessa on haettu tasapainoa lainamääriltään ja laina-ajoiltaan erilaisten luottotuotteiden välillä ja samanaikaisesti pyritty pitämään sääntely riittävän yksinkertaisena, Antti Häkkänen sanoi.

 

Myös oikeutta periä muita luottokustannuksia kuten nostopalkkioita, kuukausi- tai vuosimaksuja ja maksuajan pidentämisen kuluja rajoitetaan. Sääntöjen rikkomiselle asetettaisiin ministerin mukaan ankara seuraamus: jos korko- tai luottokustannuskattoa rikottaisiin, kuluttajalta ei saisi periä korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan.

 

– Uudistus on omiaan vähentämään luottojen myöntämistä sellaisille kuluttajille, joilla on korkea luottoriski, Häkkänen totesi.

– On selvää, että nyt ehdotettu sääntely ei yksin tule ratkaisemaan kuluttajien ylivelkaantumista. Useita erilaisia toimia on jo tehty ja hankkeita on myös vireillä. Pidän nyt käsiteltävää esitystä tärkeänä osana kokonaisuutta, jolla pyritään puuttumaan ylivelkaantumiseen.

 

Eduskuntakeskustelussa Sdp:n Kristiina Salonen totesi olevansa itse valmis pikavippien kieltämiseen kokonaan.

Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen olisi laskenut korkokattoa enemmän kuin esityksessä.

Vasemmistoliiton Jari Myllykoski arveli, ettei esitykselle löydy eduskunnasta vastustusta.

 

Alkuperäinen uutinen: Verkkouutiset / Juha-Pekka Tikka 

 

 

Please reload