Oikeusministeri Antti Häkkänen Suomi 100.v. vierailulla Lappeenranna lyseon lukiossa

17.10.2017

 

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kehotti Lappeenrannan lyseon lukiolaisia lukemaan sanomalehtiä, koska ne tarjoavat luettavaksi muutakin kuin vain sitä, mikä nuorta itseään kenties kiinnostaa.

 

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) vieraili maanantaina Lappeenrannan lyseon lukiolla Suomi 100 -juhlavuoden tiimoilta.

Opiskelijat olivat miettineet etukäteen kysymyksiä oikeusministerille, joka kiitteli tilaisuuden jälkeen lyseolaisia fiksuiksi ja kysymyksiä mielenkiintoisiksi. Itse tilaisuudessakin lukiolaiset esittävät enemmän kysymyksiä, kuin mihin ministerin kiireinen Lappeenrannan-vierailun aikataulu antoi myöten.

 

Tässä lyseolaisten kysymyksiä ja ministerin vastauksia.

 

Miten olet itse aikoinaan päätynyt lukemaan lakia?

— Olen kulkenut varsin tavallisen tien päiväkodista yliopistoon. Ylioppilaaksi valmistuin vuonna 2004 Mäntyharjussa ja lähdin lukemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon. Opiskelin vero-oikeutta, mutta huomasin varsin pian, että oikeustieteellisessä opiskeleminen on hyvin yleiskattavaa ja antaa hyvät valmiudet hyvin moneen työhön, kuten poliitikon työhön. Oikeustieteellinen onkin tarjonnut hyvän pohjan lainvalmisteluun, jota kansanedustajat eduskunnassa tekevät.

 

Tulisiko lakien vastata paremmin kansan oikeustajua?

— Kyselyjen mukaan ei voida osoittaa, että olisi olemassa joku yksi kansan yhtenäinen oikeustaju. Jos kysyisin esimerkiksi teiltä täällä salissa, minkälaisia rangaistuksia väkivaltarikoksista pitäisi saada, vastaukset eroaisivat keskenään, eikä niistä voisi vetää suoraa johtopäätöstä, mikä rangaistuksen pitäisi olla.

 

Pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa laskea, jos tiedostaa tekonsa seuraamukset?

— Oli tekijä sitten yli tai alle 15-vuotias laissa rikokseksi määriteltyihin asioihin pitää puuttua samalla tavalla. Jos joku alle 15-vuotias levittää netissä perätöntä tietoa, se saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön, ja tekoa on käsiteltävä yhtä vakavin keinoin, kuin jos kyse olisi yli 15-vuotiaasta. Kaikki lain rikoksiksi määrittelemät teot pitää olla rangaistavissa.

Ulosotto on usein kohtuutonta tavan kansalaista kohtaan ja koskee huono-osaisia ihmisiä, eikä ulosottoviranomaisten virheitä korjaa riippumaton ulkopuolinen taho vaan he itse, mikä ei mielestäni sovi oikeusvaltion oikeustajuun. Mitä tälle aiotaan tehdä?

— Olen aloittamassa lainvalmistelua, jossa yrittäjäksi ryhtyvien taloudellista riskiä madalletaan, jotta yhä useampi uskaltaisi ryhtyä yrittäjäksi. Tavan kansalaisten ylivelkaantumista pyritään ennaltaehkäisemään esimerkiksi puuttumalla pikavippien korkoihin.

 

Mutta mitä ulosotolle tehdään?

— Se että lainan ottaminen on helppoa, ei tarkoita sitä, että sitä kannattaisi aina ottaa. Jokaisen kansalaisen pitää laskea tulonsa ja suhteuttaa menonsa niihin. Velkaantumisen helpotuksessa on kaksi erilaista intressiä, eikä velkoja noin vain voi pyyhkiä pois, sillä se heikentää maksumoraalia ja voi siten vaikeuttaa myös niiden lainansaantia, jotka pystyvät maksamaan velkansa itse.

Mitä mieltä olet siitä, että jotkut puolueet ovat ehdottaneet sekä varhaiskasvatusta että toisen asteen koulutusta kokonaan ilmaiseksi?

— Mikäänhän ei ole ilmaista, vaan kaikki maksetaan verorahoista. Verojen lisäksi joistakin palveluista kerätään lisäksi maksuja, kuten varhaiskasvatuksesta, mutta toisen asteen koulutushan on ilmaista, tosin koulukirjat pitää ostaa. Hallituksen pitää punnita, mihin kaikkeen yhteiset verovarat riittävät, koska loputtomiin ei veroja voi nostaa eikä ulkomailta ottaa lainaa. Tätä politiikka eli yhteisten asioiden hoito on: sen miettimistä, mihin kaikkeen yhteisiä varoja voidaan laittaa.

Please reload