Oikeusministeri haluaa kuntapäättäjien piiloon jääneet rikokset esiin ennen vaaleja – käynnistää kaksi selvitystä rikostiedon saamiseksi äänestäjille

25.09.2017

 Antti Häkkäsen mukaan äänestäjän pitää saada ennakkoon tieto ehdokkaiden rikostaustoista. Oikeusministeri käynnistää selvityksen puolueiden ja oikeusrekisterikeskuksen kanssa.
 
OIKEUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok) on huolestunut kuntapäättäjien rikoksista, joista äänestäjät eivät ole saaneet tietoa. Häkkäsen huoli liittyy Helsingin Sanomien sunnuntaina julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan liki 400 kuntapäättäjällä on tuore tuomio yhteensä yli 700 rikoksesta.

Moni nykyinen kuntavaltuutettu tai varavaltuutettu on unohtanut kertoa asiasta puolueelleen ja äänestäjille ennen kevään 2017 kuntavaaleja. Oikeusministeri Häkkänen aikoo käynnistää kaksi selvitystä tiedonkulun parantamiseksi.

”En halua rajata kenenkään vaalikelpoisuutta. Mutta pitäisikö rakentaa järjestelmä, jossa äänestäjällä on varmasti tieto kaikista ehdokkaan rikoksiin liittyvistä asioista? Olen valmis pohtimaan tätä ja viemään asiaa eteenpäin”, Häkkänen sanoo.

Häkkäsen mukaan äänestäjä voi äänestää rikostuomion saanutta, mutta äänestäjällä pitää olla rikostaustoista tieto ennen äänestämistä.

”Äänestää tietenkin saa, mutta tiedostaen.”

OIKEUSMINISTERI muistuttaa puolueiden vastuusta, kun ne ottavat ihmisiä ehdokaslistoilleen. Jos puolue ottaa listalleen rikoksesta tuomitun, sen jälkeen on huolehdittava äänestäjien oikeuksista.

”Mikä on ehdokkaan oikea tausta ja toimintamalli. Että nämä asiat tulisivat varmasti esille.”

Hän aikoo ottaa asian esille puoluesihteerien kanssa.

”Miten siellä suunnassa asia nähdään? Että onko tarvetta raskaammalle prosessille tässä asiassa, vai pystyvätkö puolueet viemään tätä eteenpäin”, hän kysyy.

HÄKKÄSEN mukaan ensisijainen ratkaisu haetaan puolueilta ennen kuin asiasta aletaan säätää lailla.

”Puolueiden pitää varmistaa, että oleelliset tiedot ovat kansalaisilla käytettävissä. Vierastan mallia, että kaikkia yhteiskunnan haasteita aletaan heti raskaalla lainsäädännöllä viemään eteenpäin”, Häkkänen sanoo.

Oikeusministeri pitää selvittämisen arvoisena vaihtoehtoa, että ehdokaskandidaatit pyytäisivät itse oikeusrekisterikeskukselta rikostaustaotteen. Sen voisi esittää puolueelle riittävän varhaisessa vaiheessa ennen ehdokasasettelua.

EHDOKAS voisi halutessaan julkistaa rikostaustaotteensa, jos hän pääsee ehdokkaaksi.

”Tämä olisi samantyyppinen vapaaehtoinen menettely kuin vaalirahoituksen ennakkoilmoitus on. Äänestäjät voisivat näin arvioida ehdokkaita.”

Häkkänen pitää kevyttä vapaaehtoista rikostaustaotetta parempana vaihtoehtona kuin raskasta pakkoon perustuvaa velvoitetta hankkia ote rikosrekisteristä.

”Osallistumisoikeus on kaikilla, vaikka olisi rikostutkinta päällä. Mutta äänestäjän on tiedettävä siitä”, Häkkänen sanoo.

Esimerkkeinä rikoksista, joita äänestäjiltä ei saa piilottaa, hän mainitsee pahoinpitelyrikokset ja talousrikokset.

OIKEUSREKISTERIKESKUS lähettää ihmiselle rikostaustaotteen, jos hän tarvitsee sellaista työnantajalle, viranomaiselle tai oppilaitokselle. Viikossa toimitettavan otteen hinta on 12 euroa.

Oikeusrekisterikeskuksen sivuilla ei ole nykyisin mahdollisuutta pyytää rikostaustaotetta vaaliehdokkuutta varten.

”Tämä on mielenkiintoinen ajatus, jota voin selvittää. Otan tämän asian selvitykseen oikeusrekisterikeskuksen johdon kanssa”, Häkkänen sanoo.

OIKEUSMINISTERI Häkkänen kertoi jo toukokuun alussa Iltalehdessä, että poliitikkojen lisääntyneet rikostuomiot huolestuttavat häntä. Hänen huolensa kärki osui tuolloin siihen, että monet perussuomalaiset olivat saaneet tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja joissakin tapauksissa myös uskonrauhan rikkomisesta.

Helsingin Sanomien sunnuntaisen selvityksen mukaan kaikki esiin tulleet kuusi rasistista tai uskonrauhaa vastaan suunnattua rikosta olivat perussuomalaisten tekemiä. Toisaalta kokoomuksen kuntapäättäjien joukosta löytyi pahoinpitelyrikoksiin ja talousrikoksiin syyllistyneitä henkilöitä.

HÄKKÄNEN tarkentaa nyt, että jopa rikoksia enemmän häntä huolestuttaa saatujen tuomioiden kyseenalaistaminen.

”Päättäjien suunnasta on väheksytty tuomioistuinten ratkaisuja tai niiden merkitystä. Jos päättäjä väheksyy perustuslaillisen tuomiovallan merkitystä, se on huolestuttavaa”, Häkkänen sanoo.

Häkkänen muistuttaa, että eduskunnan valta on säätää lait ja tuomioistuinten soveltaa niitä.

”Tätä vallan kolmijakoon liittyvää asiaa ei saa hämärtää”, oikeusministeri Häkkänen sanoo.
Please reload