Häkkänen: Selonteko on vahva signaali puolustustahdosta

16.02.2017

 Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen pitää tuoretta puolustusselontekoa vahvana signaalina puolustustahdosta.

 

Häkkäsen mukaan uskottava puolustus edellyttää lisää resursseja ja yhteistyötä läntisten maiden kanssa.

 

— Kokoomus halusi konkreettiset linjaukset puolustuksen vahvistamisesta. Näillä linjauksilla annetaan rajojemme ulkopuolelle selkeän viestin uskottavasta puolustuksesta, maanpuolustustahdosta ja tiivistyvästä läntisestä yhteistyöstä, sanoo Häkkänen.

— Suomalaisten turvallisuus on valtion tärkein tehtävä ja selonteko osoittaa, että hallitus ottaa tämän tosissaan.

 

Häkkänen muistuttaa, että monimutkaistuvassa kansainvälisessä ympäristössä turvallisuuden takaaminen ei onnistu vain yksin.

— Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tulee yhä vahvemmin nojata laajaan läntiseen yhteistyöhön ja katsoa turvallisuutta kokonaisuutena.

Häkkäsen mukaan vahvan maanpuolustustahdon ja uskottavien asevoimien lisäksi tarvitaan yhä enemmän yhteistyökumppaneita.

— Pohjoismaat, britit, USA sekä organisaatioista erityisesti YK, EU, Etyj ja Nato-kumppanuus vahvistavat turvallisuuttamme. Samalla turvallisuutta tulee myös tarkastella yhä enemmän kokonaisturvallisuuden kautta.

— Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei voi enää kunnolla erottaa kyber- ja hybridivaikuttamisen muotojen  lisääntyessä, Häkkänen muistuttaa.

 

Hallitus esitteli tuoretta puolustuspoliittista selontekoa torstaina.

Selonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.

Suomen sodan ajan joukkojen määrä nostetaan 280 000:een eli 20 prosentilla nykyisestä. Sodan ajan joukkojen määrä on nyt 230 000.

Selonteon mukaan sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin.

Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot.

 

Selonteon mukaan Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut.

Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Selonteon mukaan sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava.

Tarkoituksena on saada eduskunta sitoutumaan pitkällä aikavälillä suuriin strategisiin hankintoihin, eli uusien sotalaivojen ja Hornetit korvaavien monitoimihävittäjien ostoihin.

Maavoimien materiaalihankintojen tasokorotus olisi 150 miljoonaa euroa vuodesta 2021 alkaen. Valmiusrahaa tulisi lisäksi 55 miljoonaa euroa jo vuodesta 2018 alkaen. Tällä rahalla voisi esimerkiksi varustaa joukkoja erilaisten kriisien varalta.

Please reload