Kokoomuksen Häkkäsen henkilökuva Helsingin Sanomissa: Kokenut politiikan taustavaikuttaja

Antti Häkkänen on ensimmäisen kauden kansanedustaja, jolla on vankka kokemus politiikan taustavaikuttajana.

Linkki

Antti Häkkänen (kok) on ensimmäisen kauden kansanedustaja, mutta politiikassa vanha tekijä. Viime kaudella hän oli pääministeri Jyrki Kataisen (kok) oikea käsi, erityisavustaja valtioneuvoston kansliassa. Häkkänen on jo niin kokenut poliitikko, ettei hän julkisesti tunnusta pääministerin avustajalla olevan enemmän valtaa kuin rivikansanedustajalla.

”Valta ei liity mihinkään titteleihin, vaan siihen kuka sitä ottaa tai käyttää”, hän sanoo.

HS:n uudessa loppiaiseen kestävässä sarjassa kysytään kuudelta kansanedustajalta miten työ valtakunnan ykköspaikalla on lähtenyt käyntiin. Uudet kansanedustajat ovat päässeet tekemään politiikkaa poikkeuksellisena aikana, jolloin talous laahaa, hallitus laatii pakkolakeja ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelut ovat menneet solmuun. Tämä on sarjan ensimmäinen osa.


Häkkänen puolustaa kollegoitaan ja sanoo, että rivikansanedustajallakin voi olla valtaa.

”Se edellyttää, että hänellä on tietoa ja on perehtynyt ja tuntee järjestelmän miten lainvalmistelu etenee.” Häkkäsellä on tietoa. Ministeriössä ja taustaneuvonantajana olleena hän tuntee politiikan kiemurat ja lainvalmisteluprosessin. Hän on nähnyt kehysriihet ja puoluejohtajien neuvottelut Kesärannassa.

Kansanedustajan arkirutiinista hän ei ennen edustajan uraa paljon tiennyt. ”Se on tullut yllätyksenä, että työssä on paljon joutokäyntiä. Odotellaan tuntikaupalla puheenvuoroja puolityhjille saleille.” Häkkänen on käyttänyt eduskunnassa vasta kolme lyhyttä vastauspuheenvuoroa. Ne ovat koskeneet kuntien tehtävien karsimista ja yritysverotusta.

Politiikassa voi vaikuttaa, kun perehtyy ja keskittyy. Häkkänen on keskittynyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rahoitukseen. Hän onkin kokoomuksen edustaja parlamentaarisessa sote-seurantaryhmässä.

Hänen mielestään soten 20 miljardin euron rahoitus on paljon suurempi kysymys kuin hallituskriisiin johtanut kiista sote-alueiden määrästä. ”Soten kokonaisuus on tämän vaalikauden isoin hallituksen omissa käsissä oleva asia ja vaikuttaa eniten julkiseen talouteen ja kansalaisten palveluihin. Ja soten sisällä ylivoimaisesti tärkein on rahoitusmalli.”

Rahoitus voidaan järjestää niin, että sote-alueet keräävät osan rahoituksesta veroina alueen asukkailta ja loput tulee valtiolta valtionosuuksina. Toinen vaihtoehto on, että valtio maksaa kaikki kulut.

Häkkäsen mielestä jälkimmäinen vaihtoehto on huono. ”Jos valtio maksaa kaikki menot Helsingin päästä ja sote-alue päättää menotasosta, se johtaa erittäin suureen vastuuttomaan taloudenpitoon”, hän sanoo.

Hän pitää suurena vaarana, että julkisille menoille luodaan automaatti, jos alueen päättäjät eivät joudu vastuuseen menoistaan.

Jos rahoitus kerätään alueveroilla, päättäjät ovat velvollisia vastaamaan asukkaille heidän verorahojensa käytöstä. Jos alueet eivät saa omaa verotusoikeutta, vastuu rahoittamisesta karkaa valtiolle. ”Olen hyvin varma, että tämä kysymys ratkaisee Suomen julkisen talouden kehityslinjaa enemmän kuin mikään muu vaalikauden päätös. Me luomme nyt järjestelmää, joka käsittelee julkisen talouden suurinta menoerää seuraavat 20 vuotta.”

Häkkänen on pettynyt siihen, että Suomi on viimeisen 15 vuoden aikana mitoittanut palkkakehityksen ja julkisen sektorin lisätehtävät ylioptimistisen talouskasvun ja tuottavuuden varaan, eikä ole onnistunut kuntien tehtävien karsimisessa. Investointeihin kannustava yritysverouudistuskin odottaa itseään.

Kun tulevat sukupolvet lukevat Suomen taloushistoriaa, Häkkänen arvelee siellä lukevan: ”Pieni kansa, joka itse päätti munia asiansa.”

Lopuksi iloisempiin asioihin, eli mielimusiikkiin. Ensin Häkkänen kuvailee itseään kaikkiruokaiseksi, mutta sitten välähtää.

”Mäntyharjun suuri mies, Kake Randelin. Hän on reissumiehiä mun kanssa, aina törmätään jossain päin Suomea”, hän innostuu.

”Teki kovia juttuja."

Reissumiehiä toisiaan. ”Mäntyharjun pojat lähti reissulle” on Mäntyharjusta kotoisin oleva kansansävelmä, joka on innoittanut kuntaa mainostamaan itseään ”reissupitäjäksi”.